sancio

Latina

Verbi

sanciō (IV) (akt. prees. inf. sancīre, ind. perf. y. 1. p. sānxī, part. perf. sānctus) (taivutus[luo])

1. pyhittää, julistaa pyhäksi
2. omistaa, pyhittää

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: sānctus
• substantiivit: sānctiō