sarastaa

Suomi

Verbi

sarastaa (?, Katso oikea taivutustyyppi täältä) (taivutus)

1. koittaa, valjeta

   Nousin varhain kesäaamun sarastaessa.

   Alkaa jo sarastaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑrɑst̪ɑːˣ/
• tavutus: sa‧ras‧taa

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sarastaminen, sarastus

Aiheesta muualla

• sarastaa Kielitoimiston sanakirjassa