suin

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

suin

  1. monikon instruktiivimuoto sanasta suu

Substantiivi

suin

  1. monikon instruktiivimuoto sanasta suka

Verbi

suin

  1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sukia
  2. indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sukia

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads