sumea

Suomi

Adjektiivi

sumea (15) (komparatiivi sumeampi, superlatiivi sumein) (taivutus[luo])

1. ei selvä(piirteinen), epäselvä; huonosti läpinäkyvä; epätarkka

Ääntäminen

• IPA: /ˈsumeɑ̝/, [ˈsʷume̞ɑ̝]
• tavutus: su‧me‧a

Käännökset

1. ei selväpiirteinen

englanti: blurry, fuzzy

ranska: trouble, flou

Liittyvät sanat

• sumu
• samea

Johdokset

• substantiivit: sumeus
• verbit: sumeilla, sumentaa, sumentua, sumeta

Yhdyssanat ja sanaliitot

• sumea logiikka

Aiheesta muualla

• sumea Kielitoimiston sanakirjassa
• sumea Tieteen termipankissa
• sumea Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa