suuntaa

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

suuntaa

  1. yksikön partitiivimuoto sanasta suunta

Verbi

suuntaa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä suunnata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä suunnata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä suunnata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä suunnata
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads