tarusto

Suomi

Substantiivi

tarusto (2)

1. yksittäisistä (myyttisistä) taruista muodostuva kokoelma tai muu looginen kokonaisuus

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑrust̪o/
• tavutus: ta‧rus‧to

Etymologia

• substantiivi taru + johdin -sto

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• kansantarusto

Aiheesta muualla

• tarusto Kielitoimiston sanakirjassa