tid

Norja

Substantiivi

tid , -a

1. aika

Ruotsi

Substantiivi

tid yl. (3) (yks. määr. tiden[luo], mon. epämäär. tider[luo], mon. määr. tiderna[luo])

1. aika

   tids nog – aikanaan

   i sinom tid – aikanaan

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: tidlös

Yhdyssanat

• besökstid, dagtid, inkubationstid, övergångstid

Aiheesta muualla

• tid Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska

Substantiivi

tid yl. (yks. määr. tiden[luo], mon. epämäär. tider[luo], mon. määr. tiderne [luo])

1. aika