unit

Englanti

Substantiivi

unit (monikko units)

1. yksikkö (ei kieliopillinen luku vaan muut merkitykset)
2. ykkönen
3. mittayksikkö
4. kappale (kauppatavaraa)
5. (slangia, Britannia) kaappi (isokokoinen henkilö)

   In awe at the size of this lad. Absolute unit.

6. asunto, sanasta housing unit

Liittyvät sanat

• housing unit, dwelling unit
• business unit

Yhdyssanat

• subunit

Sanaliitot

• household-dwelling unit, stock keeping unit

Latina

Verbi

ūnit

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ūniō

Ranska

Verbi

unit

1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä unir
2. indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä unir