uppge

Ruotsi

Verbi

uppge (epäsäännöllinen)

1. ilmoittaa (lyhyt tieto), kertoa

Taivutus

• Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu kaikissa aikamuodoissa vahvasti (alkuperäisen) -iv-vartalon mukaan: uppgiva, uppgiver, uppgav, uppgivit.

Taivutus – uppge
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	uppger (uppgiver)	uppges (uppgivs, uppgives)
imperfekti	uppgav	uppgavs
supiini	uppgett (uppgivit)	uppgetts (uppgivits)
imperatiivi	uppge (uppgiv)	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: uppge, uppgiva
• passiivin infinitiivi: uppges, uppgivas
• aktiivin part. prees: uppgivande
• passiivin part. prees: uppgivandes
• part. perf.: yl. uppgiven, n. uppgivet, määr./mon. uppgivna

Etymologia

upp- + ge

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• uppgiva (vanhahtava)

Johdokset

• substantiivit: uppgift