Verbi
usu
- (taivutusmuoto) yksikön 2. persoonan aoristi verbistä usuti
- (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan aoristi verbistä usuti
Substantiivi
usu
- yksikön genetiivimuoto sanasta usk
Verbi
usu
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uskuma
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uskuma
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uskuma