varista

Suomi

Adjektiivi

varista

1. yksikön elatiivimuoto sanasta vari

Substantiivi

varista

1. yksikön elatiivimuoto sanasta vari

Substantiivi

varista

1. yksikön partitiivimuoto sanasta varis

Verbi

varista (66) (taivutus[luo])

1. putoilla irrallisena

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑrist̪ɑˣ/
• tavutus: va‧ris‧ta

Käännökset

1. putoilla irtonaisena

englanti: drop

viro: varisema

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: varistaa

Aiheesta muualla

• varista Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

varista

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä varistaa
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä varistaa
3. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä varistaa