vasartaa

Suomi

Verbi

vasartaa (54-K) (taivutus[luo])

1. (harvinainen, vanhahtava) työstää vasaralla hakaten tai naputellen

   Hyvä käytäntö on vasartaa jokainen palko heti hitsaamisen jälkeen sisäisten jännitysten minimoimiseksi ja muodonmuutosten ja halkeamien estämiseksi.

   Pitkään vasartamalla saa pronssin kovaksi.

Etymologia

• adjektiivi vasara (taivutukseen kuulumaton konsonanttivartalo vasar- + pääte -taa)

Käännökset

1. työstää vasaralla hakaten tai naputellen

ruotsi: hamra

Liittyvät sanat

pakottaa, pakottaminen, vasara, vasaroida, vasarrus

Johdokset

• substantiivit: vasarrus, vasartaminen

Aiheesta muualla

• vasartaa Suomen etymologisessa sanakirjassa