verkostoitua

Suomi

Verbi

verkostoitua (52-F) (taivutus[luo])

1. solmia työssä tai harrastuksissa hyödyllisiä suhteita

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋerkosˌt̪oi̯t̪uɑˣ/
• tavutus: ver‧kos‧toi‧tu‧a

Etymologia

• substantiivi verkosto (vartalo verkost|o- + pääte -oitua)

Käännökset

1. solmia suhteita

englanti: network

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: verkostoituminen

Aiheesta muualla

• verkostoitua Kielitoimiston sanakirjassa