veter

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Hollanti

Substantiivi

veter m. (monikko veters)

  1. nauha

Liittyvät sanat

  • veterschoen

Kroatia

Substantiivi

vȅter m. 

  1. tuuli (vain murteessa)

Liittyvät sanat

Synonyymit
  1. vetar (vain murteessa), vjetar, vitar (vain murteessa)

Latina

Verbi

veter

  1. passiivin konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vetō

Sloveeni

Substantiivi

véter m.

  1. tuuli

Taivutus

yksikkö kaksikko monikko
nominatiivivetervetrovavetrovi
genetiivivetravetrovvetrov
datiivivetruvetrovomavetrovom
akkusatiivivetervetrovavetrove
lokatiivivetruvetrovihvetrovih
instrumentaalivetromvetrovomavetrovi

Aiheesta muualla

  • véter Slovar slovenskega knjižnega jezika² via Fran

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads