vihaa

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

vihaa

  1. yksikön partitiivimuoto sanasta viha

Verbi

vihaa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä vihata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vihata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vihata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä vihata

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads