viskata

Suomi

Verbi

viskata (73) (taivutus[luo])

1. heittää
2. puhdistaa viljaa heittämällä sitä kohti riihen seinää, jolloin suurimmat jyvät raskaimpina lentävät kauimmaksi

   Puinnin jälkeen edellispäivän tapaan jotkut lakaisivat viljaa kasoiksi, jotkut alkoivat viskata, jotkut kantoivat lyhteitä. (Tšavain, Elnet)

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiskɑt̪ɑˣ/
• tavutus: vis‧ka‧ta

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: viskaaminen

Aiheesta muualla

• viskata Kielitoimiston sanakirjassa
• viskata Suomen etymologisessa sanakirjassa