vorwerfen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	wirfst vor
ind. prees. y. 3. p.	wirft vor
ind. imperf. y. 3. p.	warf vor
part. perf.	vorgeworfen
apuverbi	haben

vor|werfen

1. (d) (a) vorwerfen moittia jotakuta jostakin, syyttää jotakuta jostakin, nuhdella jotakuta jostakin

   Mir wird oft Faulheit vorgeworfen.

   Minua moititaan usein laiskuudesta.

Etymologia

vor- + werfen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Vorwurf