vreme

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unei vremi
määräinen	vremii
monikko	unor vremi
määräinen	vremilor

vreme f. (määräinen: vremea, monikko: vremi, määräinen: vremile)

1. aika
2. sää

Etymologia

• slaavilainen laina, vrt. serbokroatian vreme, vrijeme, venäjän время

Serbia

Substantiivi

vréme n. (kyrillinen време)

1. aika
2. sää

Ääntäminen

• IPA: /'ʋrěːme/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	vréme	vremèna
genetiivi	vrȅmena	vreménā
datiivi-lokatiivi	vrȅmenu	vremènima
akkusatiivi	vréme	vremèna
vokatiivi	vréme	vremèna
instrumentaali	vrȅmenom	vremènima

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (ijekavica^?) vrijeme

Aiheesta muualla

• Николић, Мирослав (2011): vreme, Речник српскога језика, ISBN 978-86-7946-004-2, s. 162