Etelä-Afrikan siirtomaahistoria alkoi ensimmäisten hollantilaisten siirtolaisten saapuessa maahan vuonna 1652. Ajanjaksoa leimasivat konfliktit toisaalta siirtolaisten ja maan alkuperäisasukkaiden ja toisaalta buurien ja 1790-luvulla alueelle saapuneiden brittien välillä. Siirtomaakausi päättyi vuonna 1910 perustetun Etelä-Afrikan unionin muodostamiseen. Siirtomaa-aikana nykyisen Etelä-Afrikan valtion alueella sijaitsi Kapmaan ja Natalin siirtokuntien, itsenäisten Transvaalin ja Oranjen vapaavaltion buuritasavaltojen sekä erilaisten protektoraattien lisäksi joukko alkuperäisasukkaiden kuningaskuntia, joista merkittävin oli kuningas Shakan luoma zuluvaltio.