Äänikirja
ääneen luetun kirjan tallenne / From Wikipedia, the free encyclopedia
Äänikirja on kuunneltavaksi tarkoitettu äänimuotoon tallennettu kirjallinen teos. Äänikirjassa voi olla joko ihmisen tai puhesyntetisaattorin puhuman tekstin lisäksi muita äänitehosteita. Toisin kuin kuunnelmassa, äänikirjassa tekstiä ei kuitenkaan ole dramatisoitu, toisin sanoen yksi tai useampi lukija lukee teoksen kaikkien henkilöiden repliikit, mukaan lukien tekstin, alkuperäisessä tai lyhennetyssä muodossaan.lähde?
Äänikirjat syntyivät alun perin näkövammaisten tarpeisiin, mutta sittemmin niistä on tullut vaihtoehto painetuille kirjoille. Kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen lisäksi merkittävä osa kaupallisesti saatavilla olevista äänikirjoista on lasten- ja nuortenkirjoja. Äänikirjojen osuus kirjojen myynnistä on koko ajan kasvanut. Suosiota on edistänyt CD-soittimien ja äänikirjapalveluiden- sekä sovellusten yleistyminen. Kirjallisuuteen voi perehtyä teoksen lukemisen lisäksi kuuntelemalla vaikkapa työmatkalla.lähde?
Tavallisimmat äänikirjan tallennusmuodot ovat CD-levy, C-kasetti, MP3-tiedosto ja EPUB-tiedosto. Äänen tallentaminen vie kuitenkin paljon tilaa, ja siksi tavanomaisesta romaanista tehdyssä äänikirjassa voi olla 15–20 CD-levyä. Äänenlaatuvaatimuksia pienentämällä voidaan tavalliselle CD-levylle tallentaa ääntä MP3-muodossa pakattuna useita tunteja, ja kuuntelijallakin pitää olla käytössään MP3-toistolaite tai muu ääniformaattia tukeva laite, kuten älypuhelin. Nykyisin äänikirjat välitetään kuuntelijoille pääosin verkon kautta, ja kirjoja voi kuunnella kuuntelusovelluksella joko tietokoneella tai mobiililaitteella.lähde?
Äänikirjoissa on ongelmana halutun kohdan löytäminen ja keskeytyneeseen kohtaan palaaminen. Äänikirjat jaetaankin usein useampaan tiedostoon (kappaleeseen) äänikirjassa siirtymisen helpottamiseksi. Kukin tiedosto saattaa olla esimerkiksi viiden minuutin pituinen, tai tiedostot voidaan jakaa aihekokonaisuuksiin vaikkapa kirjan lukujen perusteella. Varsinaisia kirjanmerkkejä tai edelliseen kuuntelukohtaan palaamista eivät kuunteluun käytettävät laitteet useinkaan tue. Näiden ongelmien ratkaisuksi on esimerkiksi näkövammaisten äänikirjatoiminnassa kehitetty Daisy-äänikirjamuotoa ja sitä tukevia laitteita. C-kasettikirjoissa on lisäksi saatettu käyttää otsikoiden kohdalla matalataajuussignaalia, joka kuuluu pikakelauksessa, mikä helpottaa hieman selaamista.lähde?