lehti

Finnice

Appellatio pronuntiatusque

lehti

• /ˈleht̪i/

Nomen substantivum

lehti

1. folium (-ii n.) ||
   1. Pars plana plantae praesertim viridis, quae facit nutrimentum e luce.
   2. charta, plagula
2. ephemeris (-idis f.) ||

Declinatio

Declinatio Finnica
	sing.	plur.
nom.	lehti	lehdet
gen.	lehden	lehtien
part.	lehteä	lehtiä
iness.	lehdessä	lehdissä
elat.	lehdestä	lehdistä
illat.	lehteen	lehtiin
adess.	lehdellä	lehdillä
abl.	lehdeltä	lehdiltä
allat.	lehdelle	lehdille
ess.	lehtenä	lehtinä
translat.	lehdeksi	lehdiksi
instr.	—	lehdin
abess.	lehdettä	lehdittä
comit.		lehtine-

Dictiones collatae

Meronyma (pars plantae)

• lehtiruoti
• lehtilapa
• lehtikanta

Hyponyma (ephemeris)

• aikakauslehti
• päivälehti
• sanomalehti

Dictiones derivatae

• lehtiö
• lehdistö