Burkaana

Abidda Goomar ykn Volkaanoon banaa qaama lafaa (crust) kan keessaa isaa irraa kattaan baqe, daaraan hoo'aan, fi gaasonni gara fuula lafaatti ittiin bahanidha. Dhoohinsi kun kan uumamu sababa hoo'a guddaa fi dhiibbaa cimaa keessa lafaatti argamuun kattaaleen yoo baqanii gara Maagmaa (ykn Kaalloo) tti jijjiiramaniidha. Yeroo maagmaan kun fuula lafaa ga'u, humbuluqa (lava) jedhama. Dhoohinsi volkaanoo teessuma lafaa haaraa kan akka gaarreenii, pilaatoowwanii, fi eddoolaa uumuu danda'a.

Humbuluqa (Lava) Volkaanoo Kilauea irraa yaa'u.

Augustine Volcano Alaska USAt argamu

Lava Kilauea

Akkaataa Itti Uumamu: Algata algata

Uumamni volkaanoo Algata algata (Plate Tectonics) wajjin hidhata cimaa qaba. Qaamni lafaa inni alaa algata (plates) gurguddoo hedduutti qoodamee jira. algatni kunniin suuta suutaan mantilii (mantle) lafaa isa dhangala'aa fakkaatu irra socho'u. Volkaanoonni irra caalaatti daangaa algata kanneenii irratti uumamu.

• Daangaa algata Gargar Siqan (Divergent Boundaries): Bakka algatni lama gargar siqanitti, maagmaan mantilii keessaa ol-bahuun banaa uumame sana guuta. Kun irra caalaatti wiirtuu galaanaa (mid-ocean ridges) keessatti mul'ata.
• Daangaa algata Walitti Bu'an (Convergent Boundaries): Yeroo algatni lama walitti bu'an, inni ulfaataan (irra caalaatti kan galaanaa) isa salphaa (kan ardii) jala lixa. Adeemsi kun subduction jedhama. Jaardachi gadi lixe sun yeroo gara mantiliitti deemu ni baqa, maagmaa haaraa uuma. Maagmaan kun ol-bahuun volkaanoo cimaa (akka Ring of Fire kan Paasifikii) uuma.
• Iddoo Hoo'aa (Hotspots): Bakka mantilii lafaa keessaa hoo'i addaa yeroo dheeraaf gara gubbaatti bahuudha. Bakki kun algata irraa adda ta'ee socho'uu dhiisuu danda'a. Yeroo algatni iddoo hoo'aa kana irra socho'u, volkaanoowwan tartiibaan uumamu. Fakkeenyi beekamaan tuuta eddoolaa Hawaayii ti.

Caasaa Volkaanoo

Caasaa Volkaanoo Waliigalaa
1.Kuufama kaalloo, 2. Kattaa bu'uraa, 3. faaggoo, 4. Lafa, 5.Dhuubboo, 6. dabee ujjummoo, 7. Baqqaana daaraa, 8. waddaree, 9. Baqqaana humbuluqaa, 10. morma, 11. Biilalee maxxanaa, 12.Yaa'insa humbuluqaa, 13. Buraja, 14. Afaan, 15. Hurrii daaraa

Volkaanoon tokko caasaa gurguddoo armaan gadii qaba:

• Kuufama Kaalloo (Magma Chamber): Bakka maagmaan itti kuufamee jiru.
• Faaggoo (Conduit/Pipe): Ujummoo maagmaan kuufama kaalloo irraa gara fuula lafaatti ittiin ol-bahu.
• Buraja (Vent): Banaa gubbaa volkaanoo kan maagmaan, daaraan, fi gaasonni keessaa bahan.
• Afaan (Crater): Banaa boolla fakkaatu kan gubbaa volkaanoo irratti argamu.
• Kaaldeeraa (Caldera): Yoo dhoohinsi cimaan ta'e ykn kuufamni kaalloo gadi lixe, gubbaan volkaanoo gadi jiguun boolla guddaa uuma, kunis kaaldeeraa jedhama.

Gosoota Volkaanoo Akka Sochii Isaaniitti

Ji'ooloojistoonni volkaanoo sadarkaa sochii isaatti hundaa'uun bakka sadiitti qodu:

1. Volkaanoo Socho'aa (Active Volcano)

Volkaanoo yeroo dhiyootti (seenaa galmaa'e keessatti) dhohe ykn amma illee dhohuuf mallattoo agarsiisaa jiruudha.

• Fakkeenyaaf:
  • (a) Gaara Vesuvius (Xaaliyaanii):** Seenaa dheeraa dhoohinsaa kan qabu yoo ta'u, bara 79 Dh.K.B. magaalaa Roomaa durii kan Pompeii jedhamtu daaraan awwaale.
  • (b) Ertaallee (Itoophiyaa):** Naannoo Affaar keessatti kan argamu yoo ta'u, haroo humbuluqaa danfaa yeroo hundaa qabaachuun beekama.

2. Volkaanoo Riphaa (Dormant Volcano)

Volkaanoo yeroo ammaa hin dhoone, garuu gara fuulduraatti deebi'ee dhohuu danda'u jedhamee yaadmuudha. Waggoota kumaatamaaf callisuu danda'a.

3. Volkaanoo Dhumataa (Extinct Volcano)

Volkaanoo guutummaatti dhoohuu dhaabe, kan deebi'ee dhoha jedhamee hin eegamne. Maddi maagmaa isaa gogee jira jechuudha.

Gosoota Volkaanoo Akka Boca Isaaniitti

• Volkaanoo Gaachana-fakkaataa (Shield Volcano): Humbuluqa dhangala'aa ta'e kan suuta yaa'u irraa kan ijaaramu. Dheeraa osoo hin taane, bal'aa fi laafaa ta'a. Fakkeenya: Mauna Loa (Hawaayii).
• Volkaanoo Konii Daaraa (Cinder Cone Volcano): Dhoohinsa xixiqqaa kan daaraa fi caccabaa kattaalee ol-darbatuun kan ijaaramu. Gabaabaa fi gubbaan isaa boolla qaba.
• Volkaanoo Wal-makaa (Composite/Stratovolcano): Gaara konii-fakii dheeraa kan baqqaana humbuluqaa fi daaraa wal-irra tuulameen ijaaramuudha. Dhoohinsi isaa yeroo baayyee cimaa fi balaa geessisaadha. Fakkeenya: Gaara Vesuvius, Gaara Fuji (Jaappaan).

Dhiibbaa Volkaanoo

• Miidhaa: Dhoohinsi volkaanoo balaa guddaa geessisuu danda'a. Yaa'insi humbuluqaa (lava flow), yaa'insi paayirookilaastikii (pyroclastic flow - duumessa daaraa fi gaasii hoo'aa), fi daaraan xiyyaarotaaf balaa uumuu, akkasumas qilleensa faaluu danda'a.
• Faayidaa: Daaraan volkaanoo lafa qonnaatiif biyyee gabbataa uuma. Hoo'i lafa keessaa (geothermal energy) humna elektirikii maddisiisuuf oola.

Volkaanoo Bakkalleelee Biroo Irratti

Volkaanoon lafa qofa irratti hin argamu.

• Maarsii: Gaarri Olympus Mons volkaanoo dhumataa kan sirna soolaarii keenya keessaa isa guddaadha.
• Veenus: Fuulli ishee volkaanoo hedduun kan uwwifameedha.
• Io (Ji'a Juupitaar): Qaama sirna soolaarii keessaa sochii volkaanoo guddaa kan qabuudha.