Afaan Arabaa

From Wikipedia, the free encyclopedia

Afaan Arabaa
Remove ads

Afaan Arabaa (العربية, al-ʿarabiyyah, yookiin عربي, ʿarabī,) afaan damee Afaanota Semetiki Giddugaleessaa keessaa tokko yoo ta'u, jalqaba jaarraa 1ffaa hanga 4ffaatti kan mul'atedha. Amma Addunyaa Arabaa keessatti lingua franca (afaan waliigalaa) ta'ee tajaajila. Maqaa isaa kan argate saba Arabaa irraa yoo ta'u, jechi kun jalqaba ummattoota bahaa Meesoppotaamiyaatii kaasee hanga gaarreen Anti-Libaanoon dhihaatti, kaaba-dhiha Arabiyaa fi Gaanfa Siinaa'i keessa jiraatan ibsuuf kan itti fayyadamanidha.

Odeeffannoo dabalataa Haala Ofiseelummaa, Koodii ...

Akka afaan amantii Islaamaa tti, Muslimoota biliyoona 1.8 ol ta'aniin dubbatama. Afaanota hojii mootummaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii jahan keessaa isa tokkodha. Lakkoofsa dubbattootaatiin, Afaan Arabaa maatii afaanii Afiroo-Eeshiyaatikii keessatti isa guddaadha. Dubbattoota dhalootaa miliyoona 313 ol kan qabu yoo ta'u, kunis addunyaa irratti afaan dubbatamuun sadarkaa 6ffaa irra isa kaa'a. Walumaagalatti dubbattoonni isaa (warra dhalootaa fi kanneen booda baratan) miliyoona 422 ol ta'u.

Amalli Afaan Arabaa inni barbaachisaan diglossia dha. Kunis hiikni isaa afaanichi bifa lamaan jiraachuu isaa agarsiisa: bifa idilee kan istaandaardii ta'e fi akaakuuwwan dubbii naannoo hedduu kanneen hawaasa keessatti dubbataman.

Remove ads

Ramaddii

Afaan Arabaa maatii afaanii Afiroo-Eeshiyaatikii keessaa tokko. Maatii kana keessattis, damee Afaanota Semetiki jalatti ramadama. Afaanonni ammaa isatti dhiheenyaan hidhata qaban afaanota Semetiki Giddugaleessaa kanneen biroo kan akka Afaan Ibrootaa fi Afaan Aramayik ti. Ramaddiin isaa guutuun akka armaan gadiiti:

Remove ads

Faca'insa Ji'oogiraafii fi Sadarkaa Seeraa

Afaan Arabaa biyyoota 26 fi naannoo tokko kan irratti wal-mormamu keessatti afaan hojii mootummaa yookiin itti-aanaa afaan hojii mootummaati. Faca'insi isaa Baha Giddugaleessaa irraa kaasee hanga Afrikaa Kaabaa fi Gaanfa Afrikaatti bal'ata. Biyyoonni Gamtaa Arabaa keessatti argaman Afaan Arabaa afaan hojii mootummaa isaanii isa qofa akka ta'u murteessaniiru, garuu muraasni isaanii afaanota biroo kanneen sadarkaa walfakkaataa qabanis ni fayyadamu. Akkasumas, biyyoota biroo kan akka Isiraa'el, Iiraan, Tarkii, fi Saayippires keessatti sadarkaa afaan addaa yookiin kan ummata muraasaa qaba.

Remove ads

Akaakuuwwan Afaan Arabaa

Haalli hawaas-afaanii (sociolinguistic) Afaan Arabaa yeroo ammaa fakkeenya gaarii diglossia ti. Jechi kun haala afaan tokko bifa lamatti qoodamee hawaasa tokko keessatti haalota hawaasummaa adda addaa keessatti itti fayyadaman ibsa. Afaan Arabaa keessattis, bifoonni kun lamaan:

Afaan Arabaa Ammayyaa Istaandaardii (MSA)

Afaan Arabaa Ammayyaa Istaandaardii (MSA), yookiin Fuṣḥā (الفصحى), afaan idilee kan barreeffamoota hedduu, sagantaalee televijinii fi haasawwan idilee keessatti itti fayyadamanidha. Kallattiin Afaan Arabaa Durii (Classical Arabic), kan afaan Qur'aanaa ture, irraa kan dhufe dha. Osoo addunyaa Arabaa hundatti afaan barreeffamaa fi idilee ta'ee jiruu, akka afaan dhalootaatti yookiin haasawa guyyuu keessatti hin dubbatamu.

Afaan Arabaa naannoo (Colloquial)

Afaan Arabaa naannoo (al-ʿĀmmiyyah, العامية yookiin ad-Dārijah, الدارجة) jedhamuun kan beekamu, akaakuuwwan Arabaa kan biyyaa yookiin naannoo irraa madde kan haasawa guyyuu keessatti dubbataman baay'eedha. Akaakuuwwan kun gargar ta'uu irraa kan ka'e, hamma walii galuu dadhabuutti ga'uu danda'u. Gosoonni gurguddoon afaan naannoo kanaa:

Sirna Barreessuu

Alfabeta Arabaa sirna barreeffamaa abjad jedhamuudha, kunis dubbachiiftuun qubeedhaan bakka bu'u, dubbifamoonni garuu yeroo baay'ee mallattoolee filannoo (diacritics) fayyadamuun agarsiifamu. Mirgaa gara bitaatti akkaataa harkaan wal qabsiifameetiin (cursive) barreeffama. Alfabetaan kun qubee 28 qaba.

Sirni barreeffama Arabaa afaanota biroo hedduudhaaf mijeessamee itti fayyadamaa jira, kanneen akka Afaan Faarsii, Urduu, Pastuu, fi Afaanota Kurdii. Qaroominni Arabaa, keessumaa bara Ganna Warqee Islaamaa (Islamic Golden Age) keessa, beekumsa addunyaa durii (Giriik, Indiyaa, Faaris) walitti qabee, gabbisee, gara addunyaa dhihaatti ceesise. Dhiibbaan kun kallattii hedduun mul'ata:

Remove ads

Dhiibbaa Guddaa Afaan Arabaa Addunyaa Irratti

Qaroominni Arabaa, keessumaa bara Ganna Warqee Islaamaa (Islamic Golden Age) keessa, beekumsa addunyaa durii (Giriik, Indiyaa, Faaris) walitti qabee, gabbisee, gara addunyaa dhihaatti ceesise. Dhiibbaan kun kallattii hedduun mul'ata:

1. Dhiibbaa Afaanii fi Ogbarruu

Afaan Arabaa afaanota addunyaa hedduu irratti dhiibbaa uumeera.

  • Afaanota Awurooppaa: Ispeeniffa keessatti jechoota kuma 4 olitu jira (fkn. azúcar (shukkaara), aceite (zayitii), alcalde (kantiibaa)). Akkasumas, Poorchugaaliffa fi afaanota biroo irratti dhiibbaa qaba.
  • Afaanota Afrikaa: Sawaahilii jechoota Arabaa hedduu qaba (fkn. safari (imala), kitabu (kitaaba)). Afaanonni akka Hawusaa fi Somaaliffaas dhiibbaa kana qabu.
  • Afaanota Eeshiyaa: Faarsiffa, Urduu, Hindii, fi Malaayiffa keessatti jechoonni Arabaa kumaatamaan lakkaa'aman jiru.
  • Ogbarruu: Sheekkoonni akka "Kumaa fi Tokko Halkan" (One Thousand and One Nights) addunyaa maratti beekamuun isaanii dhiibbaa ogbarruu Arabaa agarsiisa.

2. Dhiibbaa Saayinsii fi Herregaa

Qaroominni Islaamaa bu'uura saayinsii ammayyaatiif gumaacha guddaa godhe.

  • Aljebraa: Jechi "Algebra" jedhu mataan isaa jecha Arabaa al-jabr (الجبر) irraa dhufe, kunis kitaaba hayyuu herregaa Al-Khwarizmi keessaa kan fudhatameedha.
  • Algoorizimii (Algorithm): Jechi kun moggaa hayyuu "Al-Khwaarizmi" jedhamu irraa madaqfame.
  • Keemistirii: Jechi "Chemistry" jecha Arabaa al-kīmiyāʾ (الكيمياء) irraa dhufe. Hayyoonni Arabaa bu'uura yaalii keemistirii ammayyaatiif gumaachaniiru.
  • Qorannoo Urjii (Astronomy): Maqaaleen urjii hedduun (fkn. Betelgeuse, Altair) Afaan Arabaa irraa kan dhufanidha. Meeshaaleen akka astrolabe jedhamanis guddisamanii Awurooppaatti beeksisamaniiru.
  • Yaala Fayyaa (Medicine): Kitaabni hayyuu Ibn Sina (Avicenna) kan "The Canon of Medicine" jedhamu jaarraa hedduudhaaf Awurooppaa keessatti akka kitaaba yaalaa isa guddaatti barsiifamaa ture.

3. Dhiibbaa Aartii fi Ijaarsaa

  • Barreeffama Miidhagaa (Calligraphy): Aartii barreeffama Afaan Arabaa miidhagsuun addunyaa Islaamaa keessatti iddoo guddaa qaba.
  • Faaya Fokkoraa (Arabesque): Aartii boca ji'oomeetirii fi baala mukaa wal-keessa galchuun dalagamu kan masjiidota fi maneen miidhagsuuf ooludha.
  • Ijaarsa (Architecture): Fakkiiwwan ijaarsaa kan akka bakka-gooboo (arches), gubbaa kubbaa (domes), fi manaaraa (minarets) addunyaa maratti beekamu. Fakkeenyi guddaan ijaarsa Alhaambraa kan Ispeen keessatti argamudha.

Walumaagalatti, Afaan Arabaa fi qaroominni isaa seenaa addunyaa keessatti bakka olaanaa qabaachuun isaa, gama afaanii, saayinsii, fi aadaatiin dhiibbaa bara dheeraa turu uumeera.

Remove ads

Jechoota Liqaa Afaan Arabaa kan Afaan Oromoo Keessatti Argaman

Afaan Oromoo, sababa hariiroo seenaa dheeraa kan daldalaa fi hawaasummaa irraa kan ka'e, jechoota Afaan Arabaa irraa ergifate hedduu qaba. Jechoonni kun yeroo dheeraa keessatti Afaan Oromoo wajjin waloomaniiru, hanga namoonni baay'een akka jechoota liqaatti isaan hin laalleetti. Dhiibbaan kun keessumaa naannoo daldalaa, barnootaa, fi jireenya guyyuu keessatti mul'ata. Barruun kun fakkeenyota beekamoo kanneen amantii waliin kallattiin wal hin qabanne ibsa.

Jechoota Wal-qunnamtii, Barnootaa fi Barreessuu

Kutaan kun jechoota barreeffamaa fi barnoota waliin walqabatan kanneen bu'uura ta'an of keessatti qabata.

  • Kitaaba (irraa dhufe: كتاب, kitāb, hiikni isaa "kitaaba"). Jecha idilee kan barreeffamoota walitti qabaman ibsuuf ooludha.
  • Qalama (irraa dhufe: قلم, qalam, hiikni isaa "barreessituu"). Jecha barreessituu akaakuu kamiyyuu (biiroo, irsaasii) ibsuuf bal'inaan fayyadamuudha.
  • Xalayaa (irraa dhufe: طلاية, ṭilāya, hiikni isaa "dibata, ergaa"). Ergaa barreeffamaa kan namaa fi nama gidduutti ergamu ibsuuf tajaajila.

Gabaa fi jireenya hawaasummaa keessatti jechoonni Arabaa hedduun iddoo guddaa qabu.

  • Dukaana (irraa dhufe: دكان, dukkān, hiikni isaa "suuqii"). Iddoo gurgurtaa meeshaalee adda addaa ibsa.
  • Sababa (irraa dhufe: سبب, sabab, hiikni isaa "ka'umsa"). Waan tokkoof ka'umsa ta'e ibsuuf kan ooludha.
  • Saa'atii (irraa dhufe: ساعة, sāʿah, hiikni isaa "sa'aatii, yeroo"). Akkaataa lamaanuu, lakkoofsa yeroo (fkn. sa'aatii tokko) fi meeshaa yeroo lakkaa'u (sa'aatii harka) ibsuuf oola.
  • Duniyaa/Adunyaa (irraa dhufe: دنيا, dunyā, hiikni isaa "addunyaa"). Lafaa fi jireenya ishee irraa ibsuuf bal'inaan fayyada.
  • Samii (irraa dhufe: سماء, samāʾ, hiikni isaa "waaqa"). Bakka bantii lafaa olii ibsa.
  • Hawaa (irraa dhufe: هواء, hawāʾ, hiikni isaa "qilleensa"). Qilleensa naannoo keenyaa ibsuuf oola.

Maqaalee Guyyoota Torbanii

Maqaaleen guyyoota torbanii Afaan Oromoo keessatti fayyadamnu muraasni isaanii kallattiin Afaan Arabaa irraa kan dhufanidha. Kun fakkeenya guddaa dhiibbaa afaanichaa jireenya guyyuu keessatti agarsiisa.

  • Kamisa (irraa dhufe: الخميس, al-khamīs, hiikni isaa "shanaffaa") - Kamisa.
  • Jimaata/Jum'a (irraa dhufe: الجمعة, al-jumʿah, hiikni isaa "walga'ii") - Jimaata.

Walumaagalatti, jechoonni kun har'a akka qaama Afaan Oromoo waaltawatti fudhatamanii tajaajilaa jiru, kunis dhiibbaa seenaa fi aadaa hawaasota lamaan gidduu ture ragaa baha.

Remove ads
Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads