Xiinjiree

Xiinjireen ykn Baayoloojiin saayinsii uumamaa kan waa’ee jireenyaa fi lubbu-qabeeyyii hundaa qo’atuudha. Saayinsiin kun caasaa, dalagaa, guddina, burqaa, jijjiirama suutawaa, fi tamsa'ina lubbu-qabeeyyii xiinxala. Lubbu-qabeeyyiin micirjirtoota ijaan hin mul'anne kanneen akka baakteeriyaa irraa kaasee, hanga uumamtoota gurguddoo kanneen akka arbaa fi weeliitti kan hammatudha. Addunyaan lubbu-qabeeyyiin kunniin keessa jiraatan baayyee garaagarummaa kan qabu yoo ta'u, gammoojjii hoo'aa irraa hanga cabbii bantii lafaatti, akkasumas lafa jalaa danda'a. Namni ogummaa kana qabu Xiinjireessituu ykn Ogeessa Xiinjiree jedhama.

Xiinjiree (Baayoloojii)

File:Biological classification.png Ramaddii lubbu-qabeeyyii adda addaa, kan baakteeriyaa irraa kaasee hanga bineeldotaa fi biqiltootaatti agarsiisu.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Saayinsii Uumamaa
Madda Maqaa	Xiinxala Jireenyaa
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Yaada Lubbiyyoo, Jijjiirama Suutawaa, Xiindhaala, Madaalqa, Anniisaa
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Aristotle, Charles Darwin, Gregor Mendel, Louis Pasteur
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Yaala fayyaa, Qonna, Eegumsa Naannoo, Baayoteeknooloojii
Dameewwan Walqabatan	Keemistirii, Fiiziksii, Xiindachee, Yaala Fayyaa

Maqaa fi Hiika Isaa

Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:

• Baayoloojii: Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. Bios (βίος) hiikni isaa "jireenya" yoo ta'u, logia (-λογία) immoo "qo'annoo" jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin "qo'annoo jireenyaa" ta'a. Jechi kun jaarraa 19ffaa keessa bal'inaan hojiirra oole.
• Xiinjiree: Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: xiin- (kan gochima "xiinxaluu" jedhurraa dhufe) fi -jiree (kan jecha "jireenya" jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa "xiinxala jireenyaa" jechuudha. Innis Afaan Oromoo keessatti jecha filatamaadha.

Seenaa Gabaabaa Xiinjiree

Aristootil, falaasamaa Giriikii kan seenaa uumamaa qorachuun bu'uura xiinjiree kaa'e.

Qo'annoon jireenyaa bara durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, keessattuu Giriikii durii keessatti filoosoofonni akka Aristootil uumamtoota bal'inaan qo'ataniiru. Aristootil bineeldota hedduu ramadee, amala isaanii ibsee, fi caasaa qaama isaanii qorate. Haa ta'u malee, xiinjireen akka saayinsii ammayyaatti kan hundaa'e jaarraa 19ffaa keessa yeroo ogeeyyiin gurguddoon yaada bu'uuraa kaa'anidha. Kalaqni maaykirooskoopii (fuulleefoo) jaarraa 17ffaa keessatti lubbu-qabeeyyii xixiqqoo (xiinimii) kan duraan hin beekamne argisiise. Jaarraa 19ffaa keessatti, Chaarlis Daarwiin fi Alfireed Waales yaada jijjiirama suutawaa (evolution) maddisiisun, akkamitti sanyiin lubbu-qabeeyyii akka garaagarummaa horatan ibsan. Qorannoon Gireegor Mendel immoo bu'uura xiindhaala (genetics) kaa'e.

Bu'uuraalee Xiinjiree

Xiinjireen ammayyaa yaada bu'uuraa (beek-dura) gurguddoo muraasa irratti hundaa'a, kunniinis dameewwan isaa hunda walitti hidhu:

1. Yaadiddama Lubbiyyoo (Cell Theory)

Caasaa lubbiyyoo bineeldaa (bitaa) fi kan biqiltuu (mirgaa).

Yaadni lubbiyyoo utubaa xiinjiree isa tokko. Innis qabxiilee sadii bu'uuraa qaba: Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo (seelii) tokko ykn isaa ol irraa ijaaramu. Lubbiyyoon bu'uura jireenyaa isa xiqqaa fi dalagaa qabudha. Akkasumas, lubbiyyoonni haaraan hundi lubbiyyoo duraan ture irraa qofa argamu. Argannoon kun erga maaykirooskooppiin kalaqamee booda kan dhufe yoo ta'u, lubbu-qabeeyyii gurguddoo fi micirjirtoota gidduu hariiroo tokkummaa uuma.

2. Jijjiirama Suutawaa (Evolution)

Kun yaada giddu-galeessaa xiinjiree ti. Inni akkaataa sanyiin lubbu-qabeeyyii yeroo dheeraa keessatti itti jijjiiramaa fi garaagarummaa uuman ibsa. Chaarlis Daarwiin adeemsa "filmaata uumamaa" (natural selection) jedhuun, lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaaniitti warra caalaatti madaqan caalaa lubbuun turanii sanyii isaanii dabarsu jedhe. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti sanyiin haaraan akka uumamu taasisa. Garaagarummaan lubbu-qabeeyyii addunyaa kanarratti arginu hundi bu'aa jijjiirama suutawaati.

3. Xiindhaala (Genetics)

Caasaa DNA kan riqaa maramaa dachaa. DNA'n odeeffannoo dhaalmayaa of keessatti baata.

Xiindhaalli qo'annoo dhaalmayaati; akkaataa amaloonni dhalootaa dhalootatti itti darban xiinxala. Odeeffannoon dhaalaa hundi molekulii DNA (Dhangaggee Dii'ooksiraayibooniyuukiliik) jedhamu keessatti kuufamee argama. DNA'n caasaa riqaa maramaa dachaa kan qabu yoo ta'u, kutaan isaa kan amala tokko to'atu sanyundee (gene) jedhama. Sanyundeen akka "qajeelfama" ijaarsa pirootiinii fi dalagaa lubbiyyoo tajaajila. Jijjiiramni DNA keessatti uumamu (mutation) garaagarummaa sanyii haaraa fiduu danda'a.

4. madaalqa (Homeostasis)

madaalqi dandeettii lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaanii alaa yoo jijjiiramellee, haala keessoo qaama isaanii madaallii irra tursuudha. Kunis hoo'a qaamaa, dhiibbaa dhiigaa, sukkaara dhiigaa, fi walitti-qabna bishaanii sirreessuu dabalata. Fakkeenyaaf, yeroo hoo'i dabalu, dhikkisuun qaama qabbaneessa; yeroo qorru immoo, hollachuun hoo'a uuma. Madaalliin keessoo kun lubbuun turuuf baayyee murteessaadha.

5. Anniisaa (Energy)

Lubbu-qabeeyyiin hundi jiraachuu, guddachuu, fi wal-horuuf anniisaa barbaadu. Maddi anniisaa guddaan lafaaf aduudha. Biqiltoonni anniisaa ifa aduu fayyadamuun adeemsa fotosinteesii gaggeessu, kunis anniisaa keemikaalaa bifa sukkaaraatiin kuufama. Bineensonni immoo biqiltoota ykn bineeldota biroo nyaachuun anniisaa argatu. Adeemsi anniisaan kun itti socho'u fi itti jijjiiramu meetaabolizimii jedhama.

Dameewwan Gurguddoo Xiinjiree

Xiinjireen dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama. Dameewwan kunniin bifa jireenyaa adda addaa ykn akkaataa itti qo'atan irratti hundaa'u. Isaan keessaa muraasni:

• Hirqaama (Anatomy): Qo'annoo caasaa fi gurmaa’ina qaama lubbu-qabeeyyii.
• Keemistrii lubbuu (Biochemistry): Adeemsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessaa fi isaan waliin walqabatu qorata.
• Xiinbiqila ykn Bamnooqila (Botany): Qo'annoo waa'ee biqiltootaa.
• Qor-lubbiyyoo (Cytology): Qo'annoo waa’ee caasaalee fi dalagaalee lubbiyyoo (seelii).
• Xiinaannoo (Ecology): Qo'annoo hariiroo lubbu-qabeeyyiin naannoo isaanii waliin qaban.
• Xiindhaala (Genetics): Qo'annoo waa’ee dhaalmayaafi garaagarummaa lubbu-qabeeyyii gidduu jiru.
• Qor-madinummaa (Immunology): Sirna ittisa qaamaa (madinummaa) fi deebii inni wantoota alagaa irratti kennu qorata.
• Xiinimii (Microbiology): Qo'annoo waa'ee micirjirtoota xixiqqoo (baakteeriyaa, vaayirasii, fangasii).
• Xiinribee (Neuroscience): Qo'annoo waa'ee caasaa fi dalagaa sirna ribee (aarsituu).
• Dhakkalxii (Paleontology): Qo'annoo waa'ee lafeelee fi hambaa durii (fossils) irraa ka'uun jireenya bara durii xiinxala.
• Xiinqaama (Physiology): Qo'annoo dalagaa qaama lubbuu qabeeyyii.
• Ramaddamee (Taxonomy): Qo'annoo waa’ee ramaddii fi maqa-moggaasa lubbu-qabeeyyii.
• Xiinneefka (Zoology): Qo'annoo waa’ee bineeldotaa.

Dameewwan Hojii Irra Oolan

• Xiingogaa (Dermatology): Qo'annoo gogaa fi dhukkuboota isaa.
• Xiindhiiga (Hematology): Qo'annoo dhiigaa fi dhibee dhiigaa.
• Qor-ilbiisa (Entomology): Qo'annoo waa’ee ilbiisotaa.
• Xiinallaattii (Ornithology): Qo'annoo waa’ee allaattiiwwanii.
• Xiimmaxxantuu ykn Qorkankareettii (Parasitology): Qo'annoo waa’ee maxxantootaa (parasites).
• Xiinqorichaa (Pharmacology): Qo'annoo dhiibbaa fi mala qorichi sirna baayoloojii irratti qabu.

Gahee fi Fayidaa Xiinjiree

Qonni ammayyaa oomisha guddisuuf beekumsa xiinjiree, keessattuu xiindhaala biqiltootaa fayyadama.

Xiinjireen jireenya ilma namaa guyyuu keessatti iddoo guddaa qaba.

• Yaala Fayyaa: Dhukkuboota hubachuu, qoricha kalaquu, fi ittisa dhukkubootaa irratti gumaacha guddaa qaba.
• Qonna: Midhaan gaarii filachuu, sanyii fooyyessuu, fi oomisha beeladaa guddisuuf ni gargaara.
• Eegumsa Naannoo: Madaallii sirna ikoo (ecosystem) eeguu, sanyii dhabamuuf jedhan baraaruu, fi faalama naannoo hir'isuuf barbaachisaadha.
• Warshaa fi Teeknooloojii: Baayoteeknooloojiin fayyadamuun nyaata, qoricha, fi boba'aa oomishuuf gargaara.