Daawwitii

Daawwitiin (ykn Of-laalii, Fuuldoyyaan) wanta kamiyyuu kan fuula isaa irraa ifa balaqeessuun fakkii uumuudha. Yeroo baayyee, daawwitiin fuula diriiraa kan sibiilaan haguugame yoo ta'u, namni tokko fakkii ofii isaa ykn wantoota duuba isaa jiran arguuf itti fayyadama. Haa ta'u malee, daawwitiiwwan boca gomboobaa ykn goolloo qabaachuus ni danda'u, kunis fakkii adda addaa uumuuf gargaara. Yaadrimeen daawwitii bu'uura tekinooloojiiwwan hedduu kan akka kaleessituu (telescope) fi laayizarii (laser) ti.

Bishaan qurxummii ilaalcha namootaa calaqqisiisuuf akka daawwitiitti hojjetu.

Daawwitii goldayyaa qabu kan hubboo agarsiisu .

Daawwitii dallaa fi daawwitii harkaa lamaan fayyadamuu

Seenaa Daawwitii

• Daawwitii Uumamaa: Jalqaba, ilmi namaa daawwitii uumamaa kan akka bishaan ciisuu fayyadamaa ture.
• Daawwitii Durii: Daawwitiiwwan nam-tolcheen jalqabaa dhagaa volkaanikii (volcanic glass) kan akka obsidian irraa hojjetamaa turan. Ragaan arkiyooloojii kan naannoo 6000 Dh.K.D. Tarkii keessatti argame kana mirkaneessa.
• Daawwitii Sibiilaa: Qaroomina Mesopotaamiyaa fi Ijiiptii Durii keessatti, daawwitiiwwan sibiilota kan akka girjaa (copper) fi naasii (bronze) irraa rigamanii hojjetamaa turan.
• Daawwitii Fulleetii (Glass): Jaarraa 1ffaa Dh.K.B. keessa, warri Roomii fullee xixiqqoo duuba isaanii sibiila dhangala'aan haguuguun daawwitii uumuu jalqaban. Haa ta'u malee, jaarraa 16ffaa keessa, ogeeyyiin Veeniis (Venice), Xaaliyaanii keessatti argaman, tooftaa fullee diriiraa irratti wal-makoo tiinii fi meerkurii dibuun daawwitii qulqullina olaanaa qabu hojjechuu jalqaban. Kunis daawwitii akka meeshaa mana keessaa beekamaa taasise.
• Daawwitii Ammayyaa: Bara 1835, keemistiin Jarmanii Justus von Liebig tooftaa meetii (silver) fayyadamuun fullee haguuguu kalaqe. Tooftaan kun daawwitii qulqulluu, baasii xiqqaa qabu, fi bal'inaan akka oomishamu taasise.

Akkaataa Hojii Isaanii

Daawwitiin seera bu'uuraa fiiziksii kan Balaqeessa ifaa (Reflection of Light) jedhamu irratti hundaa'a.

• Seera Balaqeessaa: Yeroo xiyyi ifaa fuula daawwitii irra bu'u, akkaataa seera murtaa'e tokkoon balaqeessa'a (bounces back). Seerri kun akkas jedha: "Kofni battallee (angle of incidence) kofa balaqeessaa (angle of reflection) wajjin yeroo hundumaa wal-qixa."

Gosoonni balaqeessaa lama jiru: 1. Balaqeessa Sirnaawaa (Specular Reflection): Fuula diriiraa fi siimessa (smooth) kan akka daawwitii irratti uumama. Xiyyoonni ifaa wal-tarree dhufan, wal-tarree ta'anii balaqeessu. Kunis fakkii ifa ta'e uuma. 2. Balaqeessa Bittinnaa'aa (Diffuse Reflection): Fuula arjajjaawaa (rough) kan akka waraqaa ykn mukaa irratti uumama. Xiyyoonni ifaa wal-tarree dhufan, gara kallattii adda addaatti bittinnaa'anii balaqeessu. Kun fakkii hin uumu.

Gosoota Gurguddoo Daawwitii

Daawwitiiwwan akka boca isaaniitti bakka gurguddoo sadiitti qoodamu.

1. Daawwitii Battee (Plane Mirror)

Kun gosa daawwitii isa beekamaa kan jireenya guyyuu keessatti itti fayyadamnuudha. Fuula diriiraa (flat) qaba.

• Amaloota Fakkii Isaa:
  • Fakkii Sobaati (Virtual Image):** Fakkii daawwitii duubatti uumamu fakkaatu, kan iskiriinii irratti qabamuu hin dandeenyeedha.
  • Fakkii Ol-qajeelaadha (Upright):** Akkuma wantichaa ol-dhaabbata.
  • Guddina Wal-qixa:** Fakkichi guddina wanticha wajjin tokkuma.
  • Fageenya Wal-qixa:** Fageenyi fakkii daawwitii irraa qabu, fageenya wantichi daawwitii irraa qabuun wal-qixa.
  • Garaagarummaa Bitaa-Mirgaa (Lateral Inversion):** Kutaan bitaa wantichaa fakkii keessatti gara mirgaatti, kan mirgaa immoo gara bitaatti mul'ata.

2. Daawwitii Gomboobaa (Concave Mirror)

Fuulli isaa inni balaqeessu gara keessatti kan gomboobateedha (akka qaama keessoo falaanaa).

• Amaloota Isaa: Iftii wal-tarree dhufu erga balaqeessee booda gara tuqaa tokkootti walitti sassaaba. Tuqaan kun xiyyeeffannoo (focal point) jedhama.
• Amaloota Fakkii Isaa: Fakkii dhugaa (real image) ykn fakkii sobaa (virtual image) uumuu danda'a, kunis fageenya wantichi daawwitii irraa qabu irratti hundaa'a. Fakkii guddisuu (magnify) ni danda'a.
• Faayidaa: Kaleessituu balaqeessaa keessatti, daawwitii qoricha ilkaanii keessatti, fi ifa konkolaataa (headlights) keessatti fayyada.

3. Daawwitii Goolloo (Convex Mirror)

Fuulli isaa inni balaqeessu gara alaatti kan goolloowateedha (akka qaama alaa falaanaa).

• Amaloota Isaa: Iftii wal-tarree dhufu erga balaqeessee booda gargar facaasa.
• Amaloota Fakkii Isaa: Yeroo hundumaa fakkii sobaa (virtual), ol-qajeelaa (upright), fi kan wanticha irra xiqqaatu uuma. Dirree ilaalchaa bal'aa agarsiisa.
• Faayidaa: Daawwitii cinaa konkolaataa ("Wantoonni daawwitii keessatti argaman akka isaan mul'atan caalaa dhihoo jiru" kan jedhuuf sababa kana), daawwitii nageenyaa suuqiiwwan keessatti, fi maashinoota ATM irratti fayyada.