Dhiiga

Dhiigni tishuu wal-qabsiistuu addaa kan dhangala'aa ta'e yoo ta'u, qaama lubbu qabeeyyii hedduu keessatti argamuun dalagaalee jireenyaaf murteessoo ta'an raawwata. Ilma namaa fi bineeldota lafee dugdaa qaban keessatti, dhiigni ujummoolee dhiigaa (blood vessels) keessa yaa'uun qaama guutuu keessa naanna'a. Innis qaamolee adda addaa gidduutti wal-qunnamsiisaa fi wal-simsiisaa ta'ee hojjeta. Saayinsiin waa'ee dhiigaa qoratu Hematology jedhama.

Ibsa Ijoo
Caasaa fi Guddina
Hojii
Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa
Yaada Yaalii
Koodii Addunyaa

Dalagaawwan Gurguddoo Dhiigaa

Dhiigni qaama keessatti dalagaalee gurguddoo sadiitti qoodaman raawwata: geejjibaa, ittisa, fi to'annoo.

Geejjibaa (Transportation)

• Oksijiinii fi Kaarboon daayi'oksaayidii: Dhiigni oksijiinii somba irraa gara tishuuwwan qaamaatti geessa. Kana kan raawwatu Burebiluu kan Lubbiyyoo Dhiiga Diimaa keessatti argamuudha. Akkasumas, kaarboon daayi'oksaayidii (xurii) tishuuwwan irraa fuudhee gara sombaatti deebisa.
• Soorata: Soorata akka gulukoosii, amiinoo aasiidotaa, fi coomaa kan sirna bullaa'insa soorataa keessatti xuuxame gara lubbiyyoo qaamaa hundaatti raabsa.
• Hormoonota: Hormoonota xannachoota endocrine keessatti oomishaman irraa fuudhee gara qaamolee isaan irratti hojjetanitti geessa.
• Xurii (Waste Products): Xuriiwwan naayitiroojiinii qaban kan akka yuuriyaa, tishuuwwan irraa sassaabee gara kaleetti geessuun akka fincaaniin bahu taasisa.

Ittisa (Protection)

• Sirna Madinummaa (Immune System): Lubbiyyoonni Dhiiga Adii qaama keessa naanna'uun, paatojeenota (baakteeriyaa, vaayirasii) fi wantoota alagaa biroo loluun dhibee irraa ittisu.
• Itituu Dhiigaa (Clotting): Yeroo ujummoon dhiigaa miidhamu ykn citu, kantarsoon dhiigaa fi pirootiinonni areeroo keessa jiran waloon hojjechuun dhiigni akka ittiitu (clot) taasisu. Kunis dhiigni hədduminaan akka hin dhangalaane ittisa.

To'annoo (Regulation)

• Hoo'a Qaamaa: Dhiigni hoo'a qaama keessatti wal-qixxeessuuf gargaara. Hoo'a qaamota ho'aa (akka maashaa) irraa fuudhee gara qaamota qabbanaa'oo (akka gogaa)tti geessa.
• pH Dhiigaa: Dhiigni sirna buffer fayyadamuun asiidummaa (pH) qaamaa gidduu 7.35 fi 7.45 tti to'atee eega.
• Dhiibbaa Ozmootikii: Pirootiinonni areeroo keessa jiran madaallii bishaan tishuuwwanii fi dhiiga gidduu jiru to'atu.

Qabiyyee Dhiigaa

Dhiigni qaama namaa ga'eessaa keessatti giddu-galeessaan liitira 5-6 (hamma %7-8 ulfaatina qaamaa) ta'a. Innis qaamolee gurguddoo lama irraa ijaarama: Areeroo fi Lubbiyyoo Dhiigaa.

Areeroo (Plasma)

Areeroon kutaa dhiigaa isa dhangala'aa fi halluu keelloo qabuudha. Harki 55% dhiigaa areeroodha. Qabiyyeen isaa irra caalaan:

• Bishaan (%92): Kutaa guddaa kan uumu.
• Pirootiinota Areeroo (%7):
  • Albuumiinii (Albumin):** Dhiibbaa ozmootikii to'ata.
  • Giloobuliinii (Globulins):** Farra qaama alagaa (antibodies) dabalatee sirna madinummaatiif gargaara.
  • Faayibirinoojiinii (Fibrinogen):** Itituu dhiigaatiif barbaachisaadha.
• Wantoota Biroo (%1): Elektiroolaayitota (soodiyamii, pootaasiyemii), soorata (gulukoosii), hormoonota, fi xuriiwwan.

Lubbiyyoo Dhiigaa (Blood Cells)

Lubbiyyoonni dhiigaa (ykn Formed Elements) harka 45% dhiigaa uumu. Isaanis dhuka lafee (bone marrow) keessatti oomishamu. Gosa sadiitu jira:

1. Lubbiyyoo Dhiiga Diimaa (Red Blood Cells - Erythrocytes)

• Isaan lubbiyyoo dhiigaa keessaa isa baay'inaan argamanidha.
• Dalagaan isaanii inni guddaan oksijiinii geejjibuudha. Kunis sababa pirootiinii burebiluu jedhamu kan sibiila of keessaa qabuuni.
• Boca kumbaa garlamboollee (biconcave disc) qabu, kunis naannoo bal'aa gaasni itti wal-jijjiiruu danda'u uuma.
• Niwukilasii hin qaban, kunis iddoo banaa burebiluudhaaf laata.
• Lubbuun isaanii giddu galeessaan guyyoota 120.

2. Lubbiyyoo Dhiiga Adii (White Blood Cells - Leukocytes)

• Isaan kutaalee sirna madinummaati. Paatojeenota lolu, lubbiyyoo du'e balleessu, fi miidhama qulqulleessu.
• Lubbiyyoo dhiiga diimaa irra gurguddoo dha, garuu lakkoofsaan baay'ee xiqqaadha.
• Niwukilasii qabu.
• Gosa shan gurguddoo qabu: Niwutiroofiilii, Limfoosaayitii (lubbiyyoo T fi B), Monoosaayitii, Iyoosinoofiilii, fi Baasoofiilii.

3. Kantarsoo Dhiigaa (Platelets - Thrombocytes)

• Isaan lubbiyyoo guutuu osoo hin taane, caccabaa lubbiyyoo gurguddoo megakaryocytes jedhaman irraati.
• Niwukilasii hin qaban.
• Dalagaan isaanii inni guddaan itituu dhiigaa keessatti hirmaachuudha.

Garee Dhiigaa (Blood Groups)

Memireenii lubbiyyoo dhiiga diimaa irratti molakiyuulota addaa kan qaamni akka qaama alagaatti beekuu danda'u (antiijeenota) argamu. Antiijeenonni kun gosa dhiigaa murteessu. Sirni garee dhiigaa beekamaan lama: ABO fi Rhesus (Rh).

Sirna ABO

Gareewwan Dhiigaa ABO

Garee Dhiigaa	Qaama Alagaa (Antiijeenii) LDD irratti	Farra Qaama Alagaa (Antiboodee) Areeroo keessa	Dhiiga Kennuu Danda'a	Dhiiga Fudhaachuu Danda'a
A	A	Farra-B	A, AB	A, O
B	B	Farra-A	B, AB	B, O
AB	A fi B	Hinqabu	AB	A, B, AB, O (Fudhataa Waliigalaa)
O	Hinqabu	Farra-A fi Farra-B	A, B, AB, O (Kennaa Waliigalaa)	O

Faakteerii Rhesus (Rh Factor)

Kun antiijeenii biraa kan Antiijeenii D jedhamuudha.

• Rh Poosatiivii (Rh+): Namni qaama alagaa D yoo qabaate.
• Rh Negeetiivii (Rh-): Namni qaama alagaa D yoo hin qabaanne.

Faakteeriin Rh yeroo dhiiga namaa walitti naqamu (transfusion) fi yeroo ulfaa (haati Rh- fi daa'imni Rh+ ta'uu) baay'ee murteessaadha.