Gaazii

Gaazii (jecha Ingiliffaa irraa dhufe) ykn Qilleensiyyee ykn Akkalleensa jechuun faalkaawwan wantoo (states of matter) bu'uuraa keessaa isa tokkodha. Faalkaawwan kaan Jajjaboo fi Dhangala'oo dha. Amaloonni gaazii kan adda isa taasisu, suuddoowwan (particles) isa uuman (kan akka atamootaa ykn molekulootaa) walirraa fageenya guddaa qabaachuu isaanii fi kallattii fi saffisa to'annaa hin qabneen sochii gochuu isaaniiti. Sababa kanaaf, gaaziin boca ykn qabee murtaa'e hin qabu; yeroo hunda qabee meeshaa keessa jiru guutuun ni dirirama. Fakkeenyi beekamaan kan gaazii Qilleensa nuti atmosferii keessaa afuurnuudha.

Amaloota Nafoo (Physical Characteristics)

Amalli gaazii tokkoo jijjiiramoota nafoo afuriin ibsama: dhiibbaa, hoo'iyyaa, qabee, fi hanga (lakkoofsa moolii). Amaloonni kun walitti dhufeenya cimaa qabu.

Fakkii sochii kan suuddoowwan gaazii saffisaan deeman agarsiisu. Walitti bu'iinsi isaanii fi kan meeshaa keessa jiran waliin godhan dhiibbaa uuma.

Dhiibbaa (Pressure)

Dhiibbaa (P) jechuun humni suuddoowwan gaazii dirra bal'ina tokko irratti qabanidha. Gaazii keessatti, dhiibbaan kan uumamu yeroo suuddoowwan gaazii saffisaan deeman sun cinaa meeshaa (container) isaan qabateetti bu'anidha. Walitti bu'iinsi yeroo hundaa kun humna uuma, humna kana bal'ina irratti yoo hiramu dhiibbaa kenna. Lakkaantoon (unit) addunyaalessaa kan dhiibbaa Paaskaal (Pa) dha.

Hoo'iyyaa (Temperature)

Hoo'iyyaan (T) safartuu anniisaa sochii (kinetic energy) giddu-galeessaa suuddoowwan gaazii ti. Hoo'iyyaan yoo dabalu, suuddoowwan gaaziis saffisa isaanii ni dabalu. Kana jechuun, caalaatti humnaan walitti bu'u, akkasumas cinaa meeshaa isaanii rukutu. Saayinsii keessatti, hoo'iyyaan yeroo baayyee gulantaa (scale) Kelviinii (K) fayyadamee safarama, sababni isaas inni safartuu anniisaa sochii wajjin kallattiin walqabata.

Qabee (Volume)

Qabeen (V) bakka gaaziin tokko qabateedha. Amalli gaazii inni addaa, qabee murtaa'e dhabuu isaati. Gaaziin yeroo hunda qabee meeshaa keessa buufame guutuu ni danda'a. Yoo dhiibbaan irratti dabale, qabeen isaa ni xiqqaata (ni dadiidama). Yoo hoo'iyyaan dabale immoo, qabeen isaa ni guddata (ni babal'ata).

Rukkinna (Density)

Gaazonni sababa suuddoowwan isaanii walirraa fageenya guddaan addaan ba'aniif, rukkinna baayyee gadaanaa qabu. Rukkinni safartuu ulfaatinaa qabee tokko keessa jiruuti. Jajjaboo fi dhangala'oo wajjin yoo wal bira qabamu, gaazonni baayyee salphaadha.

Seerota Gaazii (The Gas Laws)

Walitti dhufeenyi dhiibbaa, hoo'iyyaa, fi qabee gidduu jiru seerota saayinsii beekamoo ta'aniin ibsama. Seeronni kunniin irra caalaatti gaazii yaadoo (ideal gas), kan yaad-rimee keessa jiruuf hojjetu.

Seera Booyil: Yoo hoo'iyyaan osoo hin jijjiiramin qabeen (V) gad bu'u, dhiibbaan (P) ol ka'a.

Seera Booyil (Boyle's Law)

Bara 1662, Roobert Booyil akka argatetti, yoo hoo'iyyaan gaazii tokkoo osoo hin jijjiiramin ture, dhiibbaan isaa qabee isaatiin faallaa walqabata. Kana jechuun, yoo qabee gaazii tokkoo gadi buufte (dadiidde), dhiibbaan isaa ni dabala. Herregaan:

${\displaystyle P\propto {\frac {1}{V}}}$ yookaan ${\displaystyle P_{1}V_{1}=P_{2}V_{2}}$

Seera Chaarlis (Charles's Law)

Bara 1780moota keessa, Jaak Chaarlis akka hubatetti, yoo dhiibbaan gaazii tokkoo osoo hin jijjiiramin ture, qabeen isaa kallattiin hoo'iyyaa isaa wajjin walqabata. Kana jechuun, yoo gaazii tokko ho'ifte, suuddoowwan isaa saffisaan deemuu jalqabu, kunis qabeen isaa akka babal'atu taasisa. Herregaan:

${\displaystyle V\propto T}$ yookaan ${\displaystyle {\frac {V_{1}}{T_{1}}}={\frac {V_{2}}{T_{2}}}}$

Seera Geey-Luusaak (Gay-Lussac's Law)

Jooseef Luwiis Geey-Luusaak bara 1802 akka ibsetti, yoo qabeen gaazii tokkoo osoo hin jijjiiramin ture, dhiibbaan isaa kallattiin hoo'iyyaa isaa wajjin walqabata. Yoo gaazii meeshaa cufaa keessa jiru ho'ifte, dhiibbaan keessaa ni dabala. Herregaan:

${\displaystyle P\propto T}$ yookaan ${\displaystyle {\frac {P_{1}}{T_{1}}}={\frac {P_{2}}{T_{2}}}}$

Seera Gaazii Yaadoo (Ideal Gas Law)

Seeronni sadan kun yoo walitti makaman, walqixxaattoo tokko kan amaloota gaazii hunda walitti fidu uumu. Kunis Seera Gaazii Yaadoo jedhama:

${\displaystyle PV=nRT}$

Iddoo:

• ${\displaystyle P}$ = Dhiibbaa gaazii
• ${\displaystyle V}$ = Qabee gaazii
• ${\displaystyle n}$ = Lakkoofsa moolii (hanga suuddoowwanii)
• ${\displaystyle R}$ = Dhaabbataa gaazii yaadoo (ideal gas constant)
• ${\displaystyle T}$ = Hoo'iyyaa (Kelviiniin)

Yaad-rimee Kineetikii Molekulawaa

Yaad-rimeen kun sababa amalli gaazotaa akkas itti ta'e ibsa. Innis tilmaama armaan gadii irratti hundaa'a: 1. Gaazonni suuddoowwan xixiqqoo hedduu irraa ijaaramu, isaanis yeroo hunda sochii to'annaa hin qabne keessa jiru. 2. Qabeen suuddoowwan gaazii dhuunfaan qaban, qabee isaan gidduu jiru wajjin yoo walbira qabamu baayyee xiqqaadha (tilmaama keessaa baafamuu danda'a). 3. Suuddoowwan gidduutti humni harkisaa ykn dhiibbaa homaatuu hin jiru. 4. Walitti bu'iinsi suuddoowwan gidduutti fi kan cinaa meeshaa wajjin godhamu guutummaatti "jijjiirama laastikii" (elastic) dha, kana jechuun anniisaan walakkaa irratti hin badu. 5. Anniisaan sochii giddu-galeessaa suuddoowwan gaazii kallattiin hoo'iyyaa isaa (Kelviiniin) wajjin walqabata.

Jijjiirama Faalkaa

Suursagantii jijjiirama faalkaa wantootaa. Dhangala'oo irraa gara gaaziitti (Hurkina), Jajjaboo irraa gara Gaaziitti (Kantaraaruu), fi faallaa isaa agarsiisa.

Gaaziin faalkaa isaa gara jajjaboo ykn dhangala'ootti jijjiiruu danda'a, akkasumas faallaa isaas ni ta'a.

• Fixeensawa (Condensation): Adeemsa gaaziin qabbanaa'ee gara dhangala'ootti itti jijjiiramuudha. Fkn: Bishaan hurkee qilleensa keessa jiru yeroo qorraatti gara bishaaniitti deebi'a.
• Hurkina (Evaporation/Boiling): Adeemsa dhangala'oon ho'ifamee gara gaaziitti itti jijjiiramuudha.
• Hurkantaruu ykn Kuusuu (Deposition): Jijjiirama gaaziin kallattiin gara jajjabootti itti ce'uudha, osoo dhangala'oo hin ta'in. Fkn: Yeroo qorra cimaa hurki qilleensaa kallattiin cabbii ta'a.
• Kantaraaruu (Sublimation): Jijjiirama jajjaboon kallattiin gara gaaziitti itti ce'uudha. Fkn: Cabbii goggogaan (kaarboon daayooksaayidii jajjaboo) kallattiin gara gaaziitti jijjiirama.