Nam'a (Inzaayimii)

Template:Infobox pirootiinii

Inzaayimiin ykn Nam'aan ykn Shidnadheefni si'eessitoota jiree (biological catalysts) yoo ta’an, isaanis adda durummaan pirootiinota irraa kan ijaaramaniidha. Isaanis wal-nyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti uumamu haala mijeessuu fi saffisiisuu keessatti gahee murteessaa qabu. Inzaayimoonni ofii isaanii osoo hin jijjiiramin ykn hin fayyadamin, saffisa wal-nyaatinsaa dachaa miliyoonaan guddisuu danda'u. Osoo inzaayimoonni hin jiraatin, wal-nyaatinsi lubbu-qabeeyyii keessatti raawwatamu baayyee suuta waan ta'uuf, jireenyi akka har'a beynutti jiraachuu hin danda'u ture. Inzaayimoonni adeemsa baayoloojii bal’aa keessatti hirmaatu, kunis bullaa’insa nyaataa, oomisha anniisaa, baay’ina DNA, fi ijaarsa pirootiinii dabalata.

Inzaayimoonni molakiyuulota addaa olaanaa ta’anii fi caasaa addaa garsadee (3D) kan qaban yoo ta’u, kunis sabisteeretoota adda ta’an waliin akka hidhaman kan isaan dandeessisudha. Adda ta’uun kun boca dabalataa fi amaloota keemikaalaa iddoo sochii inzaayimii fi sabisteeretii irraa kan maddudha. Moleekiyuuliin sabisteeretii bakka sochii inzaayimii tokkoo keessatti yeroo seenu, kompileeksii inzaayimii-sabsteeretii uuma. walxaxni kun jijjiirama keemikaalaa kan raawwatu yoo ta’u, kunis jijjiirama sabisteeretiin gara oomishaatti ykn oomishaatti akka jijjiiramu taasisa.

Inzaayimoonni si'eessitoota jirtii (organic) yoo ta’an, isaanis uumamaan pirootiinota. Isaanis lubbiyyoo lee'aa keessatti kan uumamanidha. Inzaayimoonni gosa lama qabu: inzaayimoota lubbiyyoo keessaa (intracellular) fi lubbiyyoon alaa (extracellular). Inzaayimoonni seelii keessaa kan seelii isaan oomishan keessatti dalaganidha, fakkeenyaaf inzaayimoota sirna hargansuu. Inzaayimoonni seelii ala jiran immoo seelii keessaa erga oomishamanii booda, ala bahanuun dalagu, fakkeenyaaf inzaayimoota bullaa’insa nyaataa.

Seenaa Qorannoo Inzaayimii

Ka'umsa Durii

Louis Pasteur, saayintistii Firaansi kan raaciteessuun adeemsa baayoloojii ta'uu mirkaneesse.

Dhuma jaarraa 18ffaa fi jalqaba jaarraa 19ffaa keessatti, bullaa'insi foonii dhangala'aa garaachaa keessaa bahuun fi jijjiiramni istaarchii gara sukkaaraatti hancufa biqiltootaan akka raawwatamu beekamee ture. Haa ta'u malee, adeemsi kun akkamitti akka raawwatamu sirriitti hin hubatamne. Bara 1833, Anselme Payen inzaayimii isa jalqabaa, "diastase" jedhamu, argate. Innis dandeettii inzaayimichi istaarchii gara sukkaaraatti jijjiiru agarsiise.

Raaciteessuu fi Hojii Pasteur

Giddu-galeessa jaarraa 19ffaa keessatti, Louis Pasteur yeroo waa'ee raaciteessuu (fermentation) sukkaaraa gara alkoolitti raacitiin (yeast) gaggeessu qoratu, raaciteessuun adeemsa lubbu-qabeeyyiin gaggeeffamu malee, wal-nyaatinsa keemikaalaa qofa akka hin taane mirkaneesse. Innis "ferments" (wantoota raaciteessan) seelii raacitii keessatti argaman adeemsa kanaaf itti gaafatamummaa qabu jedhe. Kunis yaada "vitalism" (humna jireenyaa addaa) jedhu kan yeroo sana bal'inaan amanamaa ture cimse.

Argannoo Inzaayimii fi Maqaa Moggaasuu

Bara 1877, saayintistiin Jarmanii Wilhelm Kühne jecha "inzaayimii" jedhu yeroo jalqabaaf fayyadame. Jechi kun Giriikii irraa kan dhufe yoo ta'u (en- "keessa" + zyme "raacitii"), hiikni isaas "raacitii keessatti" jechuudha. Inni jecha kana kan fayyadame inzaayimoonni seelii lubbu-qabeessaa keessa jiraachuun dalagaa isaanii raawwatu jechuuf ture. Argannoon guddaan garuu bara 1897 yeroo Eduard Buchner raacitii caccabsee, dhangala'aa seelii hin qabne baasuun, sukkaara gara alkoolitti jijjiiruu danda'e. Kunis inzaayimoonni dalagaa isaanii raawwachuuf seelii lubbu-qabeessa keessa jiraachuun dirqama akka hin taane mirkaneesse. Argannoo kanaafis Buchner bara 1907 Badhaasa Noobelii Keemistiriitiin badhaafame.

Akkaataa Hojii Inzaayimii

Moodeelii "Induced Fit": Sabisteeretiin bakka sochii inzaayimiitti yoo hidhamu, inzaayimichi boca isaa xiqqoo jijjiiruun wal-simannaa cimaa uuma.

Inzaayimoonni saffisa wal-nyaatinsa baayookeemikaalaa haalaan waan guddisaniif jireenyaaf barbaachisoo dha. Isaanis kana kan godhan anniisaa kaka'umsaa (activation energy) wal-nyaatinsa tokkoof barbaachisu gad-buusuuni. Anniisaan kaka'umsaa anniisaa xiqqaa wal-nyaatinsi tokko akka jalqabuuf barbaachisudha. Inzaayimoonni bakka addaa bakka sochii (active site) jedhamu qabu. Bakki kun boca fi amala keemikaalaa addaa kan molekulii addaa sabisteeretii (substrate) jedhamu qofatti hidhamuuf mijaa'e qaba.

Adeemsi hojii inzaayimii sadarkaa armaan gadiitiin ibsama: 1. **Hidhamuu Sabisteeretii:** Molekuliin sabisteeretii bakka sochii inzaayimiitti hidhama. Kunis kompileeksii inzaayimii-sabisteeretii uuma. Jalqaba, yaad-rimeen "Furtuu fi Kulfii" (Lock and Key) akka jedhutti, inzaayimii fi sabisteeretiin boca dhaabbataa kan walitti galu qabu jedhama ture. Har'a garuu, moodeeliin "Induced Fit" jedhamu caalaatti fudhatama qaba; inzaayimichi yeroo sabisteeretiin itti hidhamu boca isaa xiqqoo jijjiiruun wal-simannaa cimaa uuma. 2. **Kaka'umsa:** Erga hidhamanii booda, inzaayimichi sabisteereticha irratti dhiibbaa uumuun, hidhoo keemikaalaa isaa laaffisa ykn akka haaraan uumamu taasisa. Kun anniisaa kaka'umsaa gad-buusa. 3. **Jijjiirama gara Oomishaatti:** Sabisteeretiin gara molekulii haaraa oomisha (product) jedhamuutti jijjiirama. 4. **Gad-lakkifamuu Oomishaa:** Oomishni inzaayimii irraa gad-lakkifama. Inzaayimichi mataan isaa osoo hin jijjiiramin, wal-nyaatinsa biraa saffisiisuuf walaba ta'a.

Amaloota Shidnadheefa

Inzaayimoonni tuuta amaloota waliigalaa adda ta’an kan akka si'eessitoota baayoloojiitti gahumsaan akka hojjetan isaan dandeessisu agarsiisu.

• Si'eessuu (Catalysis): Inzaayimoonni anniisaa kaka'umsaa barbaachisu gadi buusuun walnyaatinsa baayookeemikaalaa saffisiisu. Isaanis osoo walnyaatiinsa keessatti hin liqimfamin, sabisteeretoota gara oomishaatti akka jijjiiraman taasisuun irra deebiin fayyadamu.
• Addummaa Olaanaa (High Specificity): Inzaayimoonni addummaa guddaa qabu; inzaayimiin tokko yeroo baayyee sabisteeretii tokko ykn muraasa qofa irratti hojjeta. Addummaan kun boca iddoo sochii isaanii irraa madda.
• Too'atamuu (Regulation): Sochii inzaayimii too'achuun ni danda'ama. Molekuloonni kakaastuu (activators) jedhaman sochii isaanii kan guddisan yoo ta'u, ittistoonni (inhibitors) immoo ni hir'isu ykn ni dhaabu. Too'annaan kun madaallii (homeostasis) qaamaa eeguuf murteessaadha.
• Miirawaa Ta'uu (Sensitivity): Dalagaan inzaayimii haala naannootiin (akka hoo'iyyaa fi pH) baayyee dhiibbaa jala jira. Hoo'iyyaan ykn pH olaanaa ykn gadaanaan caasaa inzaayimii jijjiiruu (denaturation) danda'a, kunis dalagaa isaa guutummaatti dhaabuu danda'a.

Shidnadheefa Moggaasuu

Akkaataa adda addaatiin inzaayimoonni moggaafamu.

• Maqaa Ifaa: Malli kun maqaa namoota inzaayimoota kana argataniin kennaman of keessatti qabata. Maqaan kun -in xumuramu, fakkeenyaaf: pepsin, trypsin, fi ptyalin.
• Fayyadama Fufii -ase: Kun mala ammayyaa inzaayimoota moggaasuudha. Maxxantuu -ase gosa sabisteeretii ykn wal-nyaatinsa inzaayimiin saffisiisutti dabalama.

Sabisteeretii (Nyaata)	Inzaayimii
Kaarboohayidireetii	Kaarbohayidireezii
Istaarchii (Amylose)	Amayileesii
Sukaroosii	Sukireesii
Maaltoosii	Maalteesii
Pirootiinii	Pirootiyeesii
Cooma (Lipids)	Laayippeesii