Muhammad

Muhaammad (Afaan Arabaa: مُحَمَّد‎), guutuun isaa Muhaammad ibn Abdallaa ibn Abd al-Muxxalib ibn Haashim (c. 570 – 8 Juun 632), geggeessaa amantii, hawaasummaa, fi siyaasaa Arabiyaa fi amantii Islaamaa kan hundeesse ture. Akka amantii Islaamaatti, Muhaammad nabiyyii (ergamaa) Waaqayyo (Allaah) isa dhumaa fi xumuraa yoo ta'u, kan nabiyyoota duraa kan akka Aadama, Ibraahiim, Muusaa, fi Iisaa (Yesuus) fa'a ergaa isaanii itti fufsiisuuf ergameedha. Inni amantii tokkichummaa Waaqayyoo (Tawhiid) kan lallabe yoo ta'u, Qur'aanni, kitaabni qulqulluun Islaamaa, jecha Waaqayyoo isa kallattiin hogganaa ergamootaa Jibriiliin gara isaatti bu'e akka ta'e Muslimoonni amanu.

Muhaammad magaalaa Makkaa keessatti dhalatee jireenya isaa geggeessitoota amantii fi siyaasaa ta'uun, ummata Arabaa walitti qabee mootummaa Islaamaa tokko jalatti gurmeesse. Barsiisni isaa fi hojiin isaa bu'uura amantii Islaamaa fi seera Islaamaa (Shari'aa) ta'an.

Maqaa fi Nasaba Isaa

Maqaan "Muhaammad" jedhu Afaan Arabaatiin hiikni isaa "kan faarfame" yookiin "kan galateeffame" jechuudha. Inni gosa Qureeshii, gosa Makkaa keessatti beekamaa fi kabajamaa ta'e keessaa dhalate. Nasabni isaa gosoota Haashim (Banu Hashim) irraa kan hidhata qabudha. Muslimoonni yeroo maqaa isaa dhahan kabajaaf jecha "nageenyi fi eebbi Waaqayyoo isaan irra haa jiraatu" (صلى الله عليه وسلم - sallallahu alayhi wasallam) jedhanii itti dabalu.

Maddoota Seenaa

Seenaan jireenya Muhaammad irra caalaan maddoota Islaamaa irraa argama. Maddoonni kunniin warra gurguddoo sadiidha: 1. Qur'aana: Kitaaba qulqulluu Islaamaa isa guddaadha. Inni seenaa jireenya Muhaammad kallattiin hin himu, garuu taateewwan gurguddoo jireenya isaa keessa turan ni ibsa. 2. Hadiisa: Kun jechoota, gochoota, fi mirkaneessa Muhaammad kan duuka buutonni isaa (Sahaabonni) gabaasan walitti qabama isaaniti. 3. Siiraa: Kun barreeffamoota seenaa jireenya Muhaammad bal'inaan himanidha. Inni beekamaan Siirat Rasuul Allaah kan Ibn Ishaaq barreesse dha.

Hayyoonni seenaa ammayyaa hedduun Muhaammad akka nama seenaa keessatti dhugumaan jiraateetti fudhatu, yoo maddoonni jiran irra caalaan kan amantii ta'anillee.

Jireenya Isaa

Dhalootaa fi Jireenya Jalqabaa

Muhaammad naannoo bara 570 Dh.K.B. magaalaa Makkaa, Arabiyaa keessatti dhalate. Barri inni itti dhalate "Bara Arbaa" jedhamuun beekama. Abbaan isaa, Abdallaan, odoo inni hin dhalatin du'e. Haati isaa, Aaminaan, umrii isaa waggaa jahaatti duute. Kanaaf, yeroo ijoollummaa isaa yatiima (gasharee) ta'ee guddate. Jalqaba akaakayyuu isaa, Abd al-Muxxalib, eegasii immoo wasiila isaa Abuu Xaalib biratti guddate. Dargaggummaa isaatiin, amanamummaa fi dhugaa dubbachuu isaatiin beekamee maqaa Al-Amiin (Amanamaa) fi As-Saadiq (Dhugaa Dubbata) jedhamu argate. Innis daldalaa ta'ee hojjetaa ture. Umurii isaa 25tti, dubartii daldaltuu kabajamtuu fi abjuu qabdu, Kadiijaa bint Kuweylid, fuudhe.

Wahyii Jalqabaa fi Nabiyyummaa

Naannoo bara 610 Dh.K.B, umuriin isaa 40 yeroo ta'u, Muhaammad aadaa isaa ture akkuma godhu kophaa isaa bahuun Holqa Hiraa (Gaara Hiraa) jedhamu kan Makkaa irraa fagaatee argamu keessatti kadhata ture. Halkan tokko, osoo achi jiruu, akka amantii Islaamaatti, ergamaan Jibriil (Gabriel) itti mul'atee, jechoota Qur'aanaa isa jalqabaa itti hime: > "Dubbisi, maqaa Gooftaa kee isa uumeen!" (Qur'aana, Suuraa Al-Alaq 96:1)

Muhaammad ergaa kana jalqaba irratti rifatee ture, garuu haati manaa isaa Kadiijaan isa jajjabeesitee isa amante. Isheenis nama jalqabaa amantii Islaamaa fudhate taate. Sana booda, waggoota 23 itti aananiif wahyiin (mul'anni) suuta suutaan itti bu'uu itti fufe.

Yeroo Makkaa (610–622)

Muhaammad lallaba isaa jalqaba dhoksaatti eegale, firootaa fi namoota dhiyootti isa beekaniif qofa. Ergaan isaa inni guddaan:

• Waaqayyo tokkicha (Allaah), waaqeffamuu kan qabu Isa qofa.
• Waaqolii tolfamoo (sanamoota) waaqessuu dhiisuu.
• Guyyaa Murtii (Qiyaamaa) dhufuuf jiraachuu fi du'aan booda jireenyi akka jiru.
• Hiyyeeyyii, yatiimota, fi warra rakkataniif oo'a agarsiisuu.

Geggeessitoonni Makkaa, Qureeshonni, barsiisa isaa kana morman, sababni isaas amantii aadaa isaanii fi faayidaa diinagdee isaanii kan Kaabaa (mana qulqulluu Makkaa) irraa argatan balaa irra buusa jedhanii sodaatan. Kanaan kan ka'e, Muhaammad fi duuka buutonni isaa miidhaa, hacuuccaa fi jibba guddaa keessa darban. Bara 619, haati manaa isaa Kadiijaan fi wasiilli isaa Abuu Xaalib, warri isaaf gaachana turan, lachuu du'an. Barri kun "Bara Gaddaa" jedhama.

Godaansa (Hijraa) Gara Madiinaa (622)

Hacuuccaan Makkaa keessatti itti hammaannaan, bara 622 Dh.K.B, Muhaammad fi Muslimoonni Makkaa irraa gara magaalaa Yasrib (booda Madiinaa jedhamte) godaanan. Godaansi kun seenaa Islaamaa keessatti Hijraa jedhama. Inni seenaa Islaamaa keessatti taatee guddaa waan ta'eef, lakkoofsi bara Islaamaa (Islamic calendar) kan eegalu isa irraayyi. Madiinaa keessatti, Muhaammad ummata Islaamaa (Ummah) kan jalqabaa hundeessuun, hawaasa Muslimoota Makkaa (Muhajirun) fi kan Madiinaa (Ansar) walitti araarse.

Yeroo Madiinaa (622–632)

Madiinaa keessatti, Muhaammad geggeessaa amantii qofa odoo hin taane, geggeessaa siyaasaa fi waraanaas ta'e.

• Heera Madiinaa: Heera barreeffamaa kan Muslimoota, Yihudoota, fi gosoota biroo magaalaa sana keessa jiraatan gidduutti hariiroo fi mirga isaanii ibsu hojiirra oolche.
• Waraana: Waraanni hedduun humnoota Makkaa fi Muslimoota Madiinaa gidduutti geggeeffame. Isaan keessaa kan beekamoon Waraana Badir (624), Waraana Uhud (625), fi Waraana Khandaq (Waraana Boollaa, 627) turan.
• Banjii Makkaa (630): Waggoota saddeetiin booda, Muhaammad waraana guddaa kuma 10 qabatee gara Makkaatti deebi'e. Magaalattiin dhiiga malee harka kennite. Muhaammad nama hundaaf dhiifama (araara) waliigalaa godhe. Sanamoota Kaabaa keessa turan hunda balleessuun, mana qulqulluu Waaqayyo tokkichaaf qofa akka ta'u deebise.

Du'a Isaa

Erga Arabiyaa harki guddaan amantii Islaamaa fudhatee booda, bara 632 Dh.K.B, Muhaammad hajjii isaa isa dhumaa (Hajj al-Wada') godhe. Achirratti lallaba isaa isa beekamaa kan dhumaa kenne. Ji'oota muraasa booda Madiinaatti dhukkubsatee du'e. Awwaalchi isaa mana isaa keessatti raawwatame, bakki sunis har'a Masjiida Nabiyyii (Masjida Nabiyyii) keessatti argama.

Barsiisaa fi Hamba Isaa

Muhaammad amantii guddaa addunyaa kan har'a biliyoonaan lakkaa'amuun hordofamu dhaalchise.

• Barsiisa Bu'uuraa: Inni duraa tokkichummaa Waaqayyoo (Tawhiid). Shari'aa ykn seera Islaamaa kan bu'uura godhate Qur'aana fi Sunnaa (hojiiwwan fi jechoota Nabiyyicha) dha. Utubaaleen Islaamaa shanis (Arkaan al-Islaam) barsiisa isaa keessatti iddoo guddaa qabu.
• Tokkummaa Arabaa: Gosoota Arabaa kan wal waraanaa turan amantii tokko jalatti walitti qabe.
• Hamba Siyaasaa fi Seeraa: Erga inni du'ee booda, geggeessitoonni isa hordofan (Kaalifoonni) biyya Islaamaa babal'isanii impaayera guddaa hundeessan.
• Qaroomina Islaamaa: Barsiisni isaa qaroomina Islaamaa kan saayinsii, filoosoofii, artii, fi aadaa keessatti guddina agarsiiseef bu'uura ta'e.

Ilaalcha Amantii Biroo

• Kiristaanummaa fi Yihudummaa: Kiristaanonni fi Yihudoonni Muhaammad akka nabiyyii Waaqayyootti hin fudhatan. Isaan amantii isaanii irratti hundaa'uun nabiyyoonni kan isaanii qofa jedhanii amanu. Hariiroon amantiiwwan kanaa seenaa keessatti garaagarummaa qabaachaa ture.
• Amantii Bahaa'ii: Amantiin Bahaa'ii Muhaammad akka Mul'ata Waaqayyoo (Manifestation of God) keessaa tokkootti fudhata. Inni nabiyyoota gurguddoo kan akka Ibraahiim, Muusaa, fi Iisaa booda dhufee, isa boodas Baab fi Bahaa'ullaah akka dhufan amanu.

Wabii fi Maddoota

• Qur'aana Kariim.
• Kitaabota Hadiisaa (Saahih al-Bukhaarii, Saahih Muslim, kkf).
• Sirat Rasul Allah (Seenaa Jireenya Ergamaa Waaqayyoo) kan Ibn Ishaaq.