Algata Jaardachee

Algata Jaardachee (ykn Teektooniksii Pilaatii, Afaan Giriikii tektōn irraa kan dhufe, hiikni isaa "ijaarsa") yaad-hiddama saayinsii bu'uuraa kan xindachee yoo ta'u, akkaataa baqqaan alaa lafaa inni jabaan, Baqqaangaantiin (lithosphere), jaardachee (algata) gurguddoo hedduutti akka qoodamee fi isaanis waggoota miliyoonaan lakkaa'amaniif suuta suutaan Baqaana Meelxee (asthenosphere) isa jala jiru irratti socho'aa akka turan ibsudha. Yaadiddamni kun yaada Sigiggoo Ardii (continental drift) kan jalqaba Alfred Wegener tiin dhiyaate irratti kan ijaarameedha. Sochiin jaardachee kun seenaa lafaa, teessuma ishee (kan akka uumama gaarreenii fi galaanotaa), fi taateewwan uumamaa gurguddoo kan akka hollannaa lafaa fi volkaanoo guutummaatti ibsa.

Algata Jaardachee

Agarsiisa jaardachee (algata) gurguddoo lafaa.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Ji'oolojii, Ji'oofiiziksii
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Alfred Wegener, Harry Hess, John Tuzo Wilson
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Dameewwan Walqabatan	Seismology, Volcanology

Seenaa Gudina Yaad-hiddamaa

Yaadni ardiileen akkaataa paazilii (puzzle) walitti galan fakkaachuu isaanii jaarraa hedduudhaaf beekamaa ture. Haa ta'u malee, yaad-hiddamni qindaa'aan kan jalqabe jaarraa 20ffaa keessatti.

Sigiggoo Ardii (Continental Drift)

Bara 1912, saayintistiin Jarmanii Alfred Wegener yaad-hiddama "Sigiggoo Ardii" jedhu dhiyeesse. Akka yaada isaatti, ardiileen dur Pangea jedhamuun walitti qabatanii turan, booda garuu suuta suutaan addaan siqanii gara iddoo har'a jiranitti dhufan. Wegener yaada isaa kana deeggaruuf ragaalee akka walfakkeenya boca qarqara ardiiwwanii, raabsa dhakkalaa (fossils) walfakkaataa kan ardiiwwan addaan bahan irratti argamuu, fi walfakkeenya caasaa kattaalee fi gaarreenii dhiyeesse. Haa ta'u malee, humna ardiilee kana sochoosu ibsuu waan hin dandeenyeef, yaadni isaa yeroo sana saayintistoota baay'ee biratti fudhatama hin arganne.

Diriira Seemmallaa Galaanaa (Seafloor Spreading)

Waraana Addunyaa II booda, tekinooloojiin qorannoo galaanaa guddachuun, wiirtuu galaanotaa keessa tulluuwwan bishaan jalaa dheeraan kan fodoodoo galaana walakkaa jedhaman akka jiran mirkanaa'e. Bara 1960oota keessa, Harry Hess yaad-hiddama "Diriira Seemmallaa Galaanaa" jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, maagmaan fodoodoo galaanaa walakkaa keessaan ol-bahuun solloqqee (crust) galaanaa haaraa uuma. Solloqqeen haaraan kun suuta suutaan gara cinaatti siqaa deema. Argannoon Tamsaasaa Loobilaawaa (magnetic striping) kan kattaalee seemmallaa galaanaa irratti argamuu yaad-hiddama kanaaf ragaa cimaa ta'e. Qorattoonni yeroo maagneetizimii kattaalee seemmallaa galaanaa safaran, saxaxa sararaawaa walfakkaataa kan fodoodoo irraa gara cinaatti argamu hubatan. Kunis seemmallaan galaanaa diriiraa akka jiru mirkaneesse. Dhuma 1960oota keessa, yaad-hiddamni Sigiggoo Ardii fi Diriira Seemmallaa Galaanaa walitti makamuun, Yaad-hiddama Algata Jaardachee isa guutuu fi ammayyaa uume.

Dhuudhaawwan Bu'uuraa

Yaad-hiddamni kun dhuudhaawwan gurguddoo lama irratti hundaa'a.

Qaamqassoo fi Baqaana Meelxee

Baqqaan alaa lafaa amala makaanikaa isaatiin bakka lamatti qoodama. Inni gubbaa Baqqaangaantii (Lithosphere) jedhama; kunis solloqqee (irra lafaa) fi kutaa keessa lafaa (mantle) isa gubbaa jabaa of keessatti qabata. Baqqaangaantiin jabaa fi qorraa yoo ta'u, algata jedhamee qoodama. Isa jala kan jiru Baqaana Meelxee (Asthenosphere) yoo ta'u, kunis hoo'aa fi akka dhangala'aa furdaa (plastic-like) suuta yaa'uu danda'uudha. Algatni Baqqaangaantii baqaana meelxee kana irra yaa'a.

Humna Sochoostuu

Sochiin jaardachee irra caalaatti huffisoo ykn naannee ho'aa (convection currents) keessa lafaa keessatti uumamuun gaggeeffama. Hoo'i wiirtuu lafaa irraa dhufu wantoota keessa lafaa hoo'isuun akka isaan ol-bahan taasisa. Yeroo gubbaa ga'an qabbanaa'anii deebi'anii gadi lixu. Naanna'uun kun akka konkolaachisaa (conveyor belt) ta'ee jaardachee isa gubbaa irra jiru of wajjin sochoosa. Humni biraa jaardachee sochoosu dhiibbaa fodoodoo (ridge push) fi harkisa algataa (slab pull) dha.

Gosoota Daangaa Jaardachee

Bakki algatni lama itti wal-argan daangaa jaardachee jedhama. Taateewwan ji'ooloojii gurguddoon hundi naannoo daangaa kanatti raawwatamu. Gosoonni daangaa gurguddoo sadii jiru:

1. Daangaa Gargar Siqan (Divergent Boundaries)

Bakka algatni lama gargar siqanidha. Maagmaan keessa lafaa irraa ol-bahuun solloqqee haaraa uuma. Yoo kun galaana keessatti ta'e, fodoodoo galaana walakkaa uuma. Yoo lafa irratti ta'e immoo, sulula qiinxamaa (rift valley) uuma. Naannoon kun yeroo baayyee volkaanoo fi hollannaa lafaa xixiqqaa qaba. Fakkeenyi beekamaan Sulula Qiinxamaa Guddaa Baha Afrikaa ti.

2. Daangaa Walitti Bu'an (Convergent Boundaries)

Bakka algatni lama walitti bu'anidha. Bu'aan isaa akaakuu algata walitti bu'an irratti hundaa'a:

• Ardii fi Galaana: Algatni galaanaa inni ulfaataan algata ardii isa salphaa jala lixa (subduction). Kunis boolla galaanaa gadi fagoo (ocean trench) fi tulluuwwan volkaanoo qarqara ardii irratti uuma.
• Galaana fi Galaana: Algatni galaanaa inni durii fi qorraan isa lammaffaa jala lixa. Kunis tuuta eddoolaa volkaanoo (volcanic island arc) uuma.
• Ardii fi Ardii: Algatni lamaan ulfaatina walfakkaataa waan qabaniif, gadi lixuu mannaa wal-dhiibanii ol-ka'u. Kunis tulluuwwan gurguddoo uuma.

3. Daangaa Wal-rigatan (Transform Boundaries)

Bakka algatni lama wal-bukkee wal-rigachaa darbanidha. Solloqqeen haaraan hin uumamu, kan duriis hin badu. Haa ta'u malee, rigatni algata gidduu jiru dhiphina guddaa uumuun, hollannaa lafaa cimaa fida.