ikkuna

芬蘭語

其他寫法

• akkuna 〈方〉

詞源

源自akkuna ← 古東斯拉夫語 окъно (okŭno)。與愛沙尼亞語 aken, 烏得穆爾特語 укно (ukno)同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈikːunɑ/, [ˈikːunɑ̝]
• 韻部：-ikːunɑ
• 音節化^(幫助)：ik‧ku‧na
• 斷字^(幫助)：ik‧ku‧na

名詞

ikkuna

1. 〈建〉 窗
2. 窗扇
3. (图形用户界面) 窗口

變格

ikkuna 的屈折 (Kotus 類型 12/kulkija，無元音變換)
主格		ikkuna	ikkunat
屬格		ikkunan	ikkunoiden ikkunoitten
部分格		ikkunaa	ikkunoita
入格		ikkunaan	ikkunoihin
		單數	複數
主格		ikkuna	ikkunat
賓格	主	ikkuna	ikkunat
	屬	ikkunan
屬格		ikkunan	ikkunoiden ikkunoitten ikkunain 罕用
部分格		ikkunaa	ikkunoita
內格		ikkunassa	ikkunoissa
出格		ikkunasta	ikkunoista
入格		ikkunaan	ikkunoihin
接格		ikkunalla	ikkunoilla
離格		ikkunalta	ikkunoilta
向格		ikkunalle	ikkunoille
樣格		ikkunana	ikkunoina
轉移格		ikkunaksi	ikkunoiksi
欠格		ikkunatta	ikkunoitta
手段格		—	ikkunoin
共格		請參閱下方的所有格形式。

ikkuna 的所有格形式 (Kotus 類型 12/kulkija，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 ikkunani ikkunani 賓格 主 ikkunani ikkunani 屬 ikkunani 屬格 ikkunani ikkunoideni ikkunoitteni ikkunaini 罕用 部分格 ikkunaani ikkunoitani 內格 ikkunassani ikkunoissani 出格 ikkunastani ikkunoistani 入格 ikkunaani ikkunoihini 接格 ikkunallani ikkunoillani 離格 ikkunaltani ikkunoiltani 向格 ikkunalleni ikkunoilleni 樣格 ikkunanani ikkunoinani 轉移格 ikkunakseni ikkunoikseni 欠格 ikkunattani ikkunoittani 手段格 — — 共格 — ikkunoineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 ikkunasi ikkunasi 賓格 主 ikkunasi ikkunasi 屬 ikkunasi 屬格 ikkunasi ikkunoidesi ikkunoittesi ikkunaisi 罕用 部分格 ikkunaasi ikkunoitasi 內格 ikkunassasi ikkunoissasi 出格 ikkunastasi ikkunoistasi 入格 ikkunaasi ikkunoihisi 接格 ikkunallasi ikkunoillasi 離格 ikkunaltasi ikkunoiltasi 向格 ikkunallesi ikkunoillesi 樣格 ikkunanasi ikkunoinasi 轉移格 ikkunaksesi ikkunoiksesi 欠格 ikkunattasi ikkunoittasi 手段格 — — 共格 — ikkunoinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 ikkunamme ikkunamme 賓格 主 ikkunamme ikkunamme 屬 ikkunamme 屬格 ikkunamme ikkunoidemme ikkunoittemme ikkunaimme 罕用 部分格 ikkunaamme ikkunoitamme 內格 ikkunassamme ikkunoissamme 出格 ikkunastamme ikkunoistamme 入格 ikkunaamme ikkunoihimme 接格 ikkunallamme ikkunoillamme 離格 ikkunaltamme ikkunoiltamme 向格 ikkunallemme ikkunoillemme 樣格 ikkunanamme ikkunoinamme 轉移格 ikkunaksemme ikkunoiksemme 欠格 ikkunattamme ikkunoittamme 手段格 — — 共格 — ikkunoinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 ikkunanne ikkunanne 賓格 主 ikkunanne ikkunanne 屬 ikkunanne 屬格 ikkunanne ikkunoidenne ikkunoittenne ikkunainne 罕用 部分格 ikkunaanne ikkunoitanne 內格 ikkunassanne ikkunoissanne 出格 ikkunastanne ikkunoistanne 入格 ikkunaanne ikkunoihinne 接格 ikkunallanne ikkunoillanne 離格 ikkunaltanne ikkunoiltanne 向格 ikkunallenne ikkunoillenne 樣格 ikkunananne ikkunoinanne 轉移格 ikkunaksenne ikkunoiksenne 欠格 ikkunattanne ikkunoittanne 手段格 — — 共格 — ikkunoinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 ikkunansa ikkunansa 賓格 主 ikkunansa ikkunansa 屬 ikkunansa 屬格 ikkunansa ikkunoidensa ikkunoittensa ikkunainsa 罕用 部分格 ikkunaansa ikkunoitaan ikkunoitansa 內格 ikkunassaan ikkunassansa ikkunoissaan ikkunoissansa 出格 ikkunastaan ikkunastansa ikkunoistaan ikkunoistansa 入格 ikkunaansa ikkunoihinsa 接格 ikkunallaan ikkunallansa ikkunoillaan ikkunoillansa 離格 ikkunaltaan ikkunaltansa ikkunoiltaan ikkunoiltansa 向格 ikkunalleen ikkunallensa ikkunoilleen ikkunoillensa 樣格 ikkunanaan ikkunanansa ikkunoinaan ikkunoinansa 轉移格 ikkunakseen ikkunaksensa ikkunoikseen ikkunoiksensa 欠格 ikkunattaan ikkunattansa ikkunoittaan ikkunoittansa 手段格 — — 共格 — ikkunoineen ikkunoinensa

近義詞

• (窗扇)： ikkunanpuite

派生詞

派生詞

• -ikkunainen
• ikkunallinen

• ikkunaton
• ikkunoida

複合詞

• aikaikkuna
• erkkeri-ikkuna
• ikkunakirjekuori
• ikkunakuori
• ikkunalasi

• ikkunalasta
• ikkunalauta
• ikkunaluukku
• ikkunanhaka
• ikkunankarmi
• ikkunanpesijä

• ikkunanpuite
• ikkunaostos
• ikkunapaikka
• ikkunaruutu
• kattoikkuna

• maisemaikkuna
• näyteikkuna
• tuplaikkuna
• tuuletusikkuna
• valmisikkuna

異序詞

• kuikan, kuinka, niukka, nukkia

英格里亞語

詞源

源自古東斯拉夫語 окъно (okŭno)。

名詞

ikkuna (屬格 ikkunan，部分格 ikkunaa)

1. 窗

變格

ikkuna 的變格 (不規則)
	單數	複數
主格	ikkuna	ikkunoin
屬格	ikkunan	ikkunoja
部分格	ikkunaa	ikkunoihe
入格	ikkunaa	ikkunoiz
內格	ikkunaaz	ikkunoist
出格	ikkunast	ikkunoille
向格	ikkunalle	ikkunoil
接格	ikkunaal	ikkunoilt
離格	ikkunalt	ikkunoiks
轉移格	ikkunaks	ikkunoin
樣格	ikkunaan	{{{23}}}
轉變格1)	ikkunat	{{{24}}}
1) 廢棄 *) 賓格對應到屬格 (單) 或主格 (複) **) 共格由在屬格後面加上詞尾 -ka? 或 -kä? 構成。