Emil Adolf von Behring
saksalainen lääkäri ja bakteriologi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Emil Adolf von Behring (15. maaliskuuta 1854 Hansdorf, Preussi – 31. maaliskuuta 1917 Marburg, Saksa)[1] oli saksalainen lääkäri ja bakteriologi, joka toimi Marburgin yliopiston professorina. Hän keksi organismin kyvyn muodostaa antitoksiineja (vastamyrkkyjä) sisään tunkeutuneita bakteerimyrkkyjä eli toksiineja vastaan. Löydön ensimmäinen käytännön sovellus oli kurkkumätää vastaan käytetty seerumihoito, jonka kehittämisestä Behring sai ensimmäisen Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1901.[2] Behring teki palkinnon perusteena olleen tutkimuksen yhdessä japanilaisen Kitasato Shibasaburōn kanssa.[1]
Pikafaktoja Henkilötiedot, Koulutus ja ura ...
Emil Adolf von Behring | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. maaliskuuta 1854 Hansdorf, Preussi |
Kuollut | 31. maaliskuuta 1917 (63 vuotta) Marburg, Saksan keisarikunta |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Robert Koch ja Kitasato Shibasaburō |
Oppilaat | Johannes Andreas Grib Fibiger |
Tutkimusalue | bakteriologi |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (1901) |
Infobox OK |
Sulje