Epilepsia
neurologinen sairaus / From Wikipedia, the free encyclopedia
Epilepsia (vanh. kaatumatauti) on krooninen neurologinen sairaus, jolle on tunnusomaista toistuvat, ennalta arvaamattomat tajuttomuus-kouristuskohtaukset tai tajunnan hämärtymiskohtaukset.
Epilepsia | |
---|---|
Yleistynyt 3 Hz piikki. |
|
Ala | neurologia |
Syyt | poikkeava aivosähkötoiminta |
Oireet | tajuttomuus-kouristuskohtaukset, tajunnan hämärtymiskohtaukset |
Esiintyvyys | n. 1 % |
Hoito | lääkkeet, vagusstimulaattori, ketogeeninen ruokavalio, leikkaus |
Luokitus | |
ICD-10 | G40-G41 |
ICD-9 | 345 |
MedlinePlus | 000694 |
MeSH | D004827 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
Epilepsiakohtaus johtuu aivoihin tulleesta hallitsemattomasta sähköisestä purkauksesta[1]. Epileptinen kohtaus saattaa levitä pahimmassa tapauksessa koko aivojen alueelle. Epilepsiaa tavataan myös eläimillä[2].
Joka kymmenes suomalainen saa yksittäisen epileptisen kohtauksen kerran elämänsä aikana, mutta yksittäinen kohtaus ei yleensä riitä tautidiagnoosiin. Yksittäinen kouristelukohtaus voidaan periaatteessa aikaansaada kenelle tahansa.[1].
Epileptinen kohtaus on yleisin aivokasvaimen aiheuttama alkuvaiheen oire, jota esiintyy puolella aivokasvainpotilaista[3].
Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan epilepsia on yksi tärkeimmistä vakavista aivosairauksista ja muodostaa noin prosentin sairauksien maailmanlaajuisesta sairaustaakasta. Suomessa epilepsiasta kärsii noin yksi prosentti koko väestöstä eli noin 56 000,[4] joista lapsia noin 4 000–5 000[5]. Suomessa on toiminut vuodesta 1969 lähtien epilepsiapotilaiden ja heidän omaistensa etuja ajava valtakunnallinen Epilepsialiitto.
Epilepsiaa tutkiva tieteenala on epileptologia.[6]