yhdysvaltalainen näyttelijä From Wikipedia, the free encyclopedia
James Maitland "Jimmy" Stewart (20. toukokuuta 1908 Indiana, Pennsylvania – 2. heinäkuuta 1997 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä.
James Stewart | |
---|---|
James Stewart |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | James Maitland Stewart |
Syntynyt | 20. toukokuuta 1908 Indiana, Pennsylvania, Yhdysvallat |
Kuollut | 2. heinäkuuta 1997 (89 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
Puoliso | Gloria Hatrick (1949–1994) |
Lapset | 4 |
Näyttelijä | |
Taiteilijanimet | Jimmy Stewart |
Aktiivisena | 1935–1991 |
Merkittävät roolit | |
Palkinnot | |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Stewart aloitti elokuvauransa 1930-luvulla. Hän esiintyi useissa Frank Capran elokuvissa, muun muassa Herra Smith lähtee Washingtoniin (1938) ja Ihmeellinen on elämä (1946), josta on tullut osa anglosaksista jouluperinnettä. Elokuvasta Skandaalihäät (1940) Stewart sai Oscar-palkinnon.
Stewartin uran katkaisi toinen maailmansota. Hän haki Yhdysvaltain maavoimien lentojoukkoihin, joiden palvelukseen hän pääsi maaliskuussa 1941. Yhdysvaltain liityttyä mukaan toiseen maailmansotaan hän lensi B-17 Flying Fortress- ja B-24 Liberator -pommikoneita osana 8. ilmavoimia 20 taistelulennolla. Myöhemmin hän näytteli useissa ilmailuaiheisissa elokuvissa. Hän yleni lopulta prikaatikenraalin arvoon ilmavoimien reservissä ennen kuin jäi eläkkeelle siitä vuonna 1968.[1][2]
Hän oli Alfred Hitchcockin luottonäyttelijä ja esiintyi neljässä ohjaajan elokuvassa: Köysi (1948), Takaikkuna (1954), Mies joka tiesi liikaa (1956) ja Vertigo (1958). Hän teki muitakin jännityselokuvia ja lännenfilmejä kuten Mies joka ampui Liberty Valancen (1962).
Stewart esiintyi aktiivisesti radiossa koko uransa ajan. Vuosina 1953–1954 hänellä oli myös oma lännensarjansa The Six Shooter.[3]
Stewartille myönnettiin Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinto vuonna 1980 ja hänet palkittiin Kunnia-Oscarilla 1985. Vuonna 1999 American Film Institute valitsi Stewartin vuosisadan kolmanneksi merkittävimmäksi miesnäyttelijäksi. Hän on saanut elokuvaurastaan tähden Hollywood Walk of Famelle ja hänen käden- ja jalanjälkensä on ikuistettu Grauman's Chinese Theatren edustalla olevaan betonilaattaan vuonna 1948 tapahtuneessa seremoniassa.
James Stewart oli näyttelijänä ja ihmisenä erittäin pidetty; Markku Tuuli totesi eräässä arvostelussaan, että Stewartia katseli elokuvassa mielellään, vaikka tämä olisi vain istuskellut ongella ilman ensimmäistäkään repliikkiä.
Politiikassa Stewart kuului republikaanisen puolueen tukijoihin[4] ja kampanjoi aktiivisesti Richard Nixonin ja Ronald Reaganin puolesta. Hän tuki myös vahvasti kommunismin vastaista liikettä ja huhujen mukaan hän toimi vakoojana J. Edgar Hooverille kommunismin vastaisessa toiminnassa.[5] Hänellä ei kuitenkaan koskaan ollut kiinnostusta luoda omaa poliittista uraansa, vaikka häntä kannustettiin useasti pyrkimään senaattoriksi Kalifornian osavaltiosta.[1]
Vuonna 1949 Stewart meni naimisiin Gloria Hatrick McLeanin kanssa. Avioliitto kesti vaimon syövästä johtuneeseen kuolemaan asti 1994.[1] Vuonna 1951 he saivat kaksostyttäret Judyn ja Kellyn. Stewart myös adoptoi vaimonsa aiemmassa avioliitossaan saamat kaksi poikaa. James Stewart kuoli sydänvaivoihin 89-vuotiaana. Hän sairasti myös Alzheimerin tautia.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.