Kehä II
Helsingin kehätie Espoossa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kehä II (ruots. Ring II), toiselta nimeltään Kilonväylä eli seututie 102 on uusin pääkaupunkiseudun kehäteistä. Nykyisellään Kehä II ei ole Helsingin niemeä itä–länsisuunnassa kiertävä kehätie, kuten Kehä I ja Kehä III, vaan ulottuu ainoastaan Länsiväylältä Turuntielle palvellen eteläisen ja keskisen Espoon etelä–pohjoissuuntaista liikennettä. Tärkeänä poikittaisyhteytenä tie on kuitenkin nimetty kehätieksi. Tietä on aiemmin suunniteltu jatkettavaksi erilaisilla laajuuksilla. Suunnitelmat eivät kuitenkaan ole edenneet, ja niille tehtyjä tilavarauksia on poistettu kaavoituksesta 2020-luvun vaihteessa.
|
||
Kehä II | ||
---|---|---|
Seututie 102 | ||
Hiidenkallion tunnelin suu ja rantaradan silta |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | seututie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 6,8 km | |
Alkupiste | Matinkylä, Espoo | |
Reitti | Sepänkylä (4 km) | |
Päätepiste | Viherlaakso, Espoo (6,8 km) | |
Päällyste | asfaltti | |
Kaistaluku | pääosin nelikaistainen | |
Huomautuksia | pääkaupunkiseudun poikittaisväylä | |
Infobox OK |
Kehä II:ta suunniteltiin jo 1960-luvulta lähtien. Kuitenkin se valmistui nykyiseltäkin osuudeltaan vasta lokakuussa 2000. Tie rakennettiin helpottamaan Länsiväylän pohjoispuolisen keskisen Espoon katuverkon kuormitusta.[1]
Vuoden 2013 aikana valmistui Kehä II:lle uusi liittymä Suurpeltoon.[2][3]
Kehä II on pääosin nelikaistainen. Kauniaisten liittymästä pohjoiseen tie on rakennettu kaksikaistaiseksi. Tiellä on 60–80 km/h nopeusrajoitus. lähde?
Vilkkaimmillaan Kehä II on Länsiväylän ja Turunväylän välillä, jossa liikenne on keskimäärin noin 51 500 ajoneuvoa vuorokaudessa (vuonna 2013).[4]
Kehä II:lla vastakkaisiin suuntiin johtavia kaistoja ei ole erotettu fyysisesti pohjoisosissa.