Lapin lääni
Suomen lääni (1938–2009) / From Wikipedia, the free encyclopedia
Lapin lääni (ruots. Lapplands län) oli vuodesta 1938 vuoteen 2009 yksi Suomen lääneistä. Se oli lääneistä kaikkein pohjoisin ja rajoittui idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin (Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan).
Lapin lääni 2009 | |
---|---|
sijainti | |
Pääkaupunki | Rovaniemi |
Viimeinen maaherra | Timo E. Korva |
Historialliset maakunnat |
Lappi Pohjanmaa |
Pinta-ala ilman merialueita [1] |
98 984,36 km² suurin 2009 |
– maa | 92 663,74 km² |
– sisävesi | 6 320,62 km² |
– meri | 1 384,82 km² |
Väkiluku [2] |
183 775 5:nneksi suurin 2009 |
Väestötiheys | 1,98 as./km² |
Infobox OK |
Lapin lääni 1993 | |
---|---|
sijainti | |
Pääkaupunki | Rovaniemi |
Viimeinen maaherra | Hannele Pokka |
Historialliset maakunnat |
Lappi Pohjanmaa |
Pinta-ala ilman merialueita |
98 937 km² suurin 1993 |
– maa | 93 057 km² |
– sisävesi | 5 880 km² |
Väkiluku |
202 433 10:nneksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 2,2 as./km² |
Infobox OK |
Läänin pinta-ala oli 100 369,18 km², josta:
- maata 92 663,74 km²,
- sisävesiä 6 320,62 km² ja
- merialueita 1 384,82 km².
Lääni oli pinta-alaltaan Suomen suurin ja kattoi yli 25 prosenttia maan pinta-alasta. Läänin alue oli sama kuin Lapin nykymaakunnan, joka puolestaan muodostuu Lapin historiallisesta maakunnasta ja historiallisen Pohjanmaan pohjoisimmasta osasta Peräpohjolasta. Pääkaupunki oli Rovaniemi, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1960.[3]
Pohjoinen napapiiri kulki läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttivat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golfvirta sekä läheiset merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Näiden vuoksi läänin äärimmäinen pohjoiskolkka oli ilmastoltaan hieman keskiosia lauhempi.
Suomen korkein kohta oli läänin alueella Enontekiön kunnassa, 1 324 metrin korkeudessa Haltin rinteessä. Läänin alavimmat seudut puolestaan löytyivät Peräpohjolasta Perämeren rannikolta. Läänin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi oli Inarijärvi (1 040 km²). Lapin merkittävin vesistö oli Kemijoen vesistö, jossa sijaitsi kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta. Vesistön laskujoki, Kemijoki, oli 483 kilometrin mittaisena Suomen pisin joki. Kemijoen vesistön voimalaitokset muodostivat suuren osan maan sähköntuotantokapasiteetista. Läänin toinen merkittävä joki, rajajoki Tornion-Muonionjoki oli rakentamaton.
Lapin läänin väkiluku oli 31. joulukuuta 2008 183 963 henkeä eli noin 3,5 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni oli erittäin harvaan asuttu; väestötiheys oli ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asui 17 henkeä maaneliökilometrillä. Tiheimmin asuttuja ovat Tornionlaakso, Perämeren rannikko (Kemi–Tornio-alue), sekä Kemijokivarsi Kemistä Rovaniemelle. Kaksi kolmasosaa väestöstä asui Rovaniemen ja Kemi–Tornion kaupunkiseuduilla.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Lapin läänin tunnuskirjain oli L.