Loppi
kunta Kanta-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Loppi (ruots. Loppis) on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Lopen asukasluku on 7 693 ja sen pinta-ala on 655,97 km².[2][1] Pinta-alasta 58,28 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,87 asukasta/km². Kunnan väkiluku on laskenut 2010-luvulta lähtien. Lopella on noin 2 400 asuntoa ja noin 3 100 kesämökkiä. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Karkkila, Riihimäki, Tammela ja Vihti. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet vuoteen 1968 saakka Hyvinkään maalaiskunta ja Pyhäjärvi Ul, joista edellinen liitettiin Hyvinkään kaupunkiin ja jälkimmäinen Karkkilaan, sekä vuoteen 2008 saakka Renko, joka liitettiin Hämeenlinnaan.
| Loppi Loppis |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Riihimäen seutukunta |
| Kuntanumero | 433 |
| Hallinnollinen keskus | Lopen kirkonkylä |
| Perustettu | 1632 |
| Kokonaispinta-ala |
655,97 km² 182:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 597,69 km² |
| – sisävesi | 58,28 km² |
| Väkiluku |
7 693 122:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 12,87 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,0 % |
| – 15–64-v. | 58,1 % |
| – yli 64-v. | 25,9 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,5 % |
| – muut | 3,4 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mikko Salmela |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kok. • Kesk. • Lop Si1 • PS • SDP • Lop Pp2 • Vas. • Vihr. 1 Lopen Sitoutumattomat 2 Lopen Puolenpitäjät |
8 7 3 3 3 1 1 1 |
| www.loppi.fi | |
Lopen länsiosaan ulottuva metsäinen Tammelan ylänkö ja kunnan aluetta halkovat Salpausselät muodostavat vedenjakajan pohjoiseen laskevan Kokemäenjoen vesistön ja etelään laskevien pienempien jokivesistöjen välille. Pohjoiseen laskevat vesireitit saavat alkunsa Kaartjärvestä ja Loppijärvestä ja yhtyvät Janakkalassa Kernaalanjärvessä. Vantaanjoen vesistöön laskee Hirvijärvi kaakossa Lopen, Riihimäen ja Hyvinkään rajalla ja Keihäsjärvi etelässä Läyliäisissä. Keritty ja Punelia Lopen lounaisosassa kuuluvat Lohjanjärven kautta laskevaan Karjaanjoen vesistöön. Pääjärvi Lopen luoteiskulmassa kuuluu Loimijoen valuma-alueeseen Kokemäenjoen vesistössä.[7]
Räyskälässä sijaitseva Ison-Melkuttimen järvi on suosittu laitesukelluskohde. Alueella on Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo. Lopelta löytyy merkittyjä ulkoilureitistöjä yhteensä yli 100 kilometriä.[8]
Loppi on historiallista Hämeen maakuntaa. Alkujaan se on ollut Janakkalan kappeliseurakunta. 1500-luvulla muodostuneeseen Lopen kappeliseurakuntaan kuului nykyisistä Lopen kylistä vain seitsemän: Läyliäinen, Sajaniemi, Joentaka, Loppi, Hunsala, Teväntö ja Pilpala. Muut kylät kuuluivat suoraan Janakkalaan. Itsenäinen seurakunta Lopesta tuli vuonna 1632. Tämä käsitti myös muut sittemmin Loppeen kuuluneet kylät ja lisäksi Kytäjärven kylä, joka sittemmin on kuulunut Hyvinkääseen. Vuoteen 1579 Kytäjärvi oli ollut osa Janakkalaa, tullut sitten osaksi Nurmijärveä ja Lopen seurakunnan itsenäistyessa siitä tuli osa Loppea. 1600-luvun lopulla Kytäjärvi siirrettiin osaksi Nurmijärveä lukuun ottamatta Lopen yhteyteen jäänyttä Vatsian taloa. Lopen hallintopitäjä oli alueeltaan kirkkopitäjää paljon laajempi.[9] Kun Riihimäen kauppala perustettiin vuonna 1926, siirrettiin Kytäjärven kylän Vatsian talo Lopesta Riihimäen kauppalaan.[10]
Toisen maailmansodan jälkeen Lopelle asutettiin Karjalan siirtoväkeä hieman alle 1 100 henkeä. Suurin osa heistä, liki 900, oli kotoisin Antrean pitäjästä.[11]
Lopen kylät ovat Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salonkylä, Teväntö, Topeno ja Vojakkala.[12]
Lopen halki kulkee Forssan ja Riihimäen välinen kantatie 54. Lopen kautta kulki aikoinaan Helsingin ja Hämeenlinnan välinen valtatie 3 ja sen reittiä noudattaa nykyinen seututie 132 Läyliäisten kautta Vihtijärvelle ja edelleen Helsingin suuntaan. Tiestä erkanevat Läyliäisissä seututie Karkkilaan ja yhdystie Hyvinkäälle. Vanhan valtatie 3:n pohjoispää toimii yhdystienä Launosista Janakkalaan. Lopen luoteiskulmaa sivuaa historiallinen Hämeen Härkätie.
Lopella on kulkenut kaksi kapearaiteista rautatietä, jotka kummatkin on purettu. Kunnan eteläosan halki kulki vuosina 1911–1967 käytössä ollut Hyvinkään–Karkkilan rautatie, jolla oli rautatieasemat Läyliäisissä ja Hunsalassa. Riihimäen–Lopen rautatie kulki Lopen Launosista Riihimäelle. Hyvinkään–Karkkilan rautatie palveli erityisesti Kytäjän kartanoa Hyvinkäällä ja Högforsin tehdasta Karkkilassa. Riihimäen–Lopen rautatie rakennettiin alkujaan H. G. Paloheimon Lopen Launosissa Kesijärven rannassa sijainneen sahan tarpeisiin. Kumpikin rata palveli kuitenkin lopulta muutakin tavara- ja henkilöliikennettä.
Etäisyyksiä Lopelta
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Lopen väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 6 691 | |||
| 1985 | 6 836 | |||
| 1990 | 7 405 | |||
| 1995 | 7 506 | |||
| 2000 | 7 578 | |||
| 2005 | 7 964 | |||
| 2010 | 8 273 | |||
| 2015 | 8 175 | |||
| 2020 | 7 833 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[13] | ||||
Taajamat
Vuoden 2018 lopussa Lopella oli 7 861 asukasta, joista 4 295 asui taajamissa, 3 481 haja-asutusalueilla ja 85:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lopen taajama-aste on 55,2 %.[14] Lopen taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
|---|---|---|
| 1 | Lopen kirkonkylä | 2 141 |
| 2 | Launonen | 1 243 |
| 3 | Läyliäinen | 851 |
| 4 | Riihimäen keskustaajama* | 60 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Riihimäen keskustaajama ulottuu pääosin Riihimäen kaupungin alueelle.
.jpg)
Lopen perusterveydenhoidon palvelut tuottaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue OmaHäme. Se tarjoaa esimerkiksi kiireettömät lääkäripalvelut sekä sairaanhoitajan vastaanoton Lopella (Lopen lähiasema, Pajatie 1). Lähin kiireellisen hoidon lääkärin vastaanotto sijaitsee Riihimäen sairaalassa (päivittäin kello 8-22; Kontiontie 77, Riihimäki). Öisin kiireellistä hoitoa saa Hämeenlinnassa sijaitsevan Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksestä (Ahvenistontie 20, Hämeenlinna).[16] Julkisen palvelun erikoissairaanhoito on järjestetty lähinnä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen ja Hämeenlinnan sairaaloissa.
Lopen Kirkonkylän Pajatien lähiasemalta löytyy lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelujen lisäksi hammashoito ja neuvolapalvelut.
Koulutus
Lopella sijaitsee yhteensä seitsemän peruskoulua. Launosten, Läyliäisten, Kormun, Joentaan, Länsi-Lopen ja Pilpalan alakoulut tarjoavat opetusta luokille 1.-6. Lopen Kirkonkylällä sijaitseva Lopen Yhtenäiskoulu on kunnan ainoa luokille 1.-9. opetusta tarjoava koulu.[17] Yhtenäiskoulun tiloissa toimii myös n. 80 oppilaan lukio.
Lopella on Räyskälän lentokenttä, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata, jossa ajetaan vuosittain ratamoottoripyöräilyn SM-osakilpailu.
Etelä-Hämeen tanssiopisto on Maiju Miladin perustama tanssiopisto, jonka pääsali sijaitsee Lopen kirkonkylän keskustassa. Se on yksi Suomen kahdestatoista tanssiopistosta jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön lupa tanssitaiteen perus- ja syventävien opintojen suorittamiseen.
Kirjasto
Lopen kirjasto perustettiin vuonna 1852 ja se on Hämeen kolmanneksi vanhin kirjasto. Kirjasto sai oman rakennuksensa vuonna 1988.[18]
Murre
Lopen alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Lopen murre muodostaa alaryhmän yhdessä Rengon, Janakkalan ja Hausjärven kanssa.[19]
Media
Lopen oma, vuonna 1936 perustettu, paikallislehti Lopen lehti ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin. Vuodesta 2021 lehden on omistanut ja lehteä julkaissut mediatalo Etelä-Suomen media oy.
Lopen alueen uutisia julkaistaan myös Hämeen Sanomissa sekä Aamupostissa, joka on Lopen, Hyvinkään, Hausjärven, Nurmijärven ja Riihimäen alueen paikallislehti. Se julkaisee Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.
Lopen kunta julkaisee vuosittain Loppi Tutuksi -lehden. Lehti sisältää tietoa Lopen palveluista, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista.
Nähtävyyksiä
Lopen kirkko on uusgoottilainen 1800-luvun lopulla rakennettu punatiilikirkko. Lopen vanha kirkko, pyhän Birgitan mukaan nimetty Santa Pirjon kirkko, on taas Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystiet 2824 ja 2831) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.
Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 marsalkka Mannerheimin metsästysmaja purettiin Itä-Karjalan Lieksajärveltä. Metsästysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevätkesällä 1945 marsalkan itsensä hankkimalle maa-alueelle Puneliajärven rannalle. Marsalkka saapui majalle ensimmäisen kerran juhannuksena 1945, jolloin kenraalimajuri Erkki Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Viimeisen kerran Mannerheim kävi majalla kesällä 1948. Lähellä Räyskälää sijaitseva metsästysmaja toimii nykyään matkailunähtävyytenä. Metsästysmajan läheisyydessä sijaitsee kenttävartiomuseo ja tilausravintola.
Alueen kesäajan palveluita ovat Laakasalo Golf, Laakasalo-motelli sekä Sajaniemessä vuonna 1986 aloittanut kesäteatteri.[20]
Lopella on metsäntutkimuslaitoksen Haapasten jalostuskeskus.[21][22]
Vaakuna
Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson. Sisäasiainministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä ”kilpi aalto-korosteisesti puna–hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki”. Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.
Loppilainen taru
Kansantarun mukaan Lopen Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun Lopen vanhaa kirkkoa, Santa Pirjon kirkkoa, rakennettiin 1600-luvulla, piru yritti häiritä rakentamista ja raivostui, kun kirkon kelloja soitettiin. Piru yritti tuhota kirkon kellotapulin ja heitti sitä suurella lohkareella. Kivi lensi kuitenkin kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi järvessä toi onnettomuutta: karjaa sairastui ja eläimiä kuoli. Niinpä kyläläiset kampesivat kiven ylös kalliolle ja karjaonni palautui.[23]
Nimikkolajit
Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.
Ruokakulttuuri
Lopen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrajauhoista keitetty perunapuuro ja puolukkaliemi sekä perunalaatikko ja lihasoosi.[24]
Tapahtumat
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Lopella vuosina 2012 sekä 2022.[25][26]
Lopen alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lopen alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Pääjärven virkistysalue.[27]
Lopen alueen luontoreittejä ovat muun muassa Punelian melontareitti ja Isosuntin polku, Kaartjärven ja Kaartjoen melontareitit, Poronpolku-reitit sekä Komion polut. Hämeen Ilvesreitti kulkee Räyskälästä Lopen kirkonkylän kautta Riihimäelle. Räyskälän alueella sijaitsee myös Iso-Melkuttimen kierto. Pääjärven alueella kulkee luontopolut ja Pääjärven kierto.[27]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lopella toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lopen seurakunta.[28]
Lopen alue kuului Suomen ortodoksisen kirkon Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan piiriin.[29] Vuoden 2021 alusta lähtien Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan toiminta ja siihen kuuluneet Lopen alueen ortodoksikristityt siirtyivät hallinnollisesti osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa.[30]
|
|
|
| Vuodet | Nimi |
| 1966–1991 | Olavi Sampo |
| 1991–2009 | Voitto Saraneva |
| 2009–2010 | Ilkka Salminen |
| 2010–2017 | Karoliina Viitanen (myöh. Frank) |
| 2018– | Mikko Salmela |
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
