Opritšnina
Iivana Julman henkilökohtaisessa hallinnassa ollut maa-alue / From Wikipedia, the free encyclopedia
Opritšnina (ven. Опри́чнина) oli nimitys alueille, jotka Venäjän tsaari Iivana IV Julma erotti muusta Venäjästä suoraan oman henkilökohtaisen hallintonsa alaisiksi vuosina 1565–1572. Näitä alueita hän hallitsi opritšnikeiksi kutsuttujen viranomaisten avulla. Opritšnina tarkoitti alun perin erityistä hovia, jonka kautta mainittuja alueita hallittiin. Sanalla voidaan tarkoittaa myös alueiden muusta Venäjästä poikennutta hallintoa tai yleisesti kyseistä ajanjaksoa Venäjän historiassa. Opritšninan ajalle oli ominaista tsaarin ja opritšnikkien terrorihallinto.[1] Opritšnina sorti etenkin siihen kuulumatonta Venäjää, zemštšinaa, mutta kärsi pian myös itse järjestelmästä tsaarin toistuvien puhdistusten vuoksi.[2]
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Opritšninaan kuuluneet alueet sijaitsivat valtakunnan pohjois- ja keskiosissa. Näiden alueiden pajarit joko surmattiin tai siirrettiin valtakunnan muihin osiin. Iivanan toimet heikensivät pajarien valtaa ja toisaalta lisäsivät keskusvallan merkitystä. Vuonna 1570 Novgorodin kaupungin asukkaat julistettiin lainsuojattomiksi ja koko kaupunki ryöstettiin. Opritšninan aikana Venäjän talous kärsi. Järjestelmä lakkautettiin noin vuonna 1572.[1]