Piitimen kunta

kunta Norrbottenin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Piitimen kunta
Remove ads

Piitimen[3] kunta (ruots. Piteå kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Piitime.[4]

Pikafaktoja









Kunnan maapinta-ala on 3 086,04 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 42 323 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 84,80 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Remove ads

Kuntajaon kehitys

Piitimen pitäjä muodostettiin 1320-luvulla erottamalla se Skellefteån pitäjästä. Vuoden 1330 tienoilla Alaluulajan pitäjä erotettiin Piitimestä. Vuoden 1580 tienoilla erotettiin puolestaan Arvidsjaurin pitäjä. Vuonna 1686 Piitimen pitäjästä erotettiin Piitimen kaupunki, joka sai samalla oman kaupunkiseurakunnan. Älvsbyn kappeli erotettiin 1809.

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjät muutettiin maalaiskunniksi. Norrfjärdenin maalaiskunta erotettiin Piitimen maalaiskunnasta vuonna 1916 ja vuonna 1918 Piitimestä erotettiin vielä Hortlaxin maalaiskunta (suom. Hurttalahti). Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kuntarajoja ei muutettu. Piitimen kuntablokki teki kuntaliitoksen jo vuonna 1967, jolloin kolme edellä mainittua maalaiskuntaa liitettiin Piitimen kaupunkiin. Vuonna 1971 Piitimen kaupungista tuli nykyinen Piitimen kunta.

Remove ads

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Piitimen kaupungin vaakuna. Myös Piitimen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Piitimen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
28 936
1955
 
29 662
1960
 
30 047
1965
 
31 033
1970
 
32 800
1975
 
35 547
1980
 
38 402
1985
 
38 870
1990
 
40 034
1995
 
40 923
2000
 
40 363
2005
 
40 873
2010
 
40 892
2015
 
41 548
2020
 
42 226
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Lisätietoja Tausta, Tarkempi jaottelu ...

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 444 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 436 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 651 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 69 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Lisätietoja Elinkeino, Työpaikat (%) ...
Remove ads

Taajamat

Kunnassa on 13 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,2 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 286 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

Lisätietoja #, Taajama ...

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Degeränget
  • Kopparnäs
  • Långträsk
  • Munksund
  • Norra Pitholm
  • Siikakoski (ruots. Sikfors)
  • Storsund
  • Södra Pitholm
  • Öjebyn

Luettelossa mainituista taajamista Degeränget, Norra Pitholm ja Öjebyn ovat sittemmin kasvaneet yhteen Piitimen taajaman kanssa. Lisäksi Södra Pitholm on kasvanut yhteen ensin Munksundin kanssa, joka sekin on myöhemmin kasvanut yhteen Piitimen taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Arnemark
  • Bärtnäset
  • Edet
  • Grundvik
  • Holmträsk
  • Kopparnäs
  • Långträsk
  • Maran + Skatan
  • Nybyn
  • Näsudden + Berget
  • Pite havsbad
  • Pålberget
  • Sikfors
  • Storsund
  • Svedjan + Träsket
  • Vitsand
  • Västra Liden + Östra Liden
  • Yttrefjärdens östra strand
  • Ön

Sikforsista on käytetty suomeksi nimeä Siikakoski.lähde?

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Koler
  • Lassbacken
  • Sikfors
Remove ads

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Piitimen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Piteå Norra Valkrets (29 valtuutettua)
  • Piteå Södra Valkrets (22 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Piitimen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Lisätietoja Puolue ...
Remove ads

Piirit

Thumb
Kartta Piitimen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Hortlax
  • Piteå
  • Norrfjärden

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hortlax
  • Markbygdens kbfd
  • Norrfjärden
  • Piteå kbfd
  • Piteå landsförsamling (Piteå)
  • Piteå stadsförsamling

Kirkot

Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads