Rafael (arkkienkeli)
enkeli, jota pidetään suojelusenkelin esikuvana / From Wikipedia, the free encyclopedia
Pyhä arkkienkeli Rafael (hepr. רָפָאֵל, Rāfāʾēl, m.kreik. Ραφαήλ, lat. Raphael, ven. Рафаил, arab. رافائيل, Rāfā'īl, "Jumala parantaa", "Jumala on parantanut") on kristinuskon ja juutalaisuuden tuntema raamatullinen enkeli, jota pidetään suojelusenkelin esikuvana. Rafael mainitaan Raamatun apokryfikirjoihin ja Septuagintaan kuuluvassa Tobitin kirjassa, mutta ei hepreankielisissä kirjoituksissa.[2] Roomalaiskatoliset ja ortodoksit pitävät kirjaa kanonisena. Siinä Rafael on Tobias-nimisen nuorukaisen ihmismuotoinen palvelija, matkaseuralainen ja auttaja, joka esiintyy nimellä "Azarias, suuren Ananiaan poika". Vasta parannettuaan Tobiaksen isän arkkienkeli esiintyy omalla nimellään yhtenä seitsemästä arkkienkelistä. (Tob. 12:15) Latinankielisessä Vulgatassa arkkienkeli Rafael mainitaan tässä kirjassa yhteensä 8 kertaa, eli jakeissa 3:25, 5:17, 6:16, 8:3, 9:6, 11:4, 11:7 ja 12:15.[3] Nimi liitetään joissain perinteissä myös Eedenin puutarhan vartijaenkeliin. Raamatussa mainitaan Rafaelin lisäksi kaksi muuta arkkienkeliä, jotka ovat Mikael ja Gabriel. Näitä kolmea pyhimystä muistetaan arkkienkeleiden Mikael, Gabriel ja Rafael juhlapyhänä 29. syyskuuta.[4] Aikaisemmin arkkienkeli Rafaelin juhlapäivää on vietetty 24. lokakuuta.[1]
Arkkienkeli Rafael | |
---|---|
Bartolomé Románin San Rafel Arcangel Iglesia de San Pedrossa, Limassa, Perussa, ennen 1647, ehkä n. 1628 |
|
Henkilötiedot | |
Muut tiedot | |
Lempinimet | Rakkauden enkeli[1] |
Infobox OK |
Roomalaiskatolinen kirkko on toistuvasti kieltänyt sellaisten enkelien kunnioittamisen, jotka eivät esiinny sen virallisesti hyväksymissä kirjoituksissa. Vuonna 343 Laodikean synodi määräsi, että vain arkkienkeli Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin nimiä saatiin mainita rukouksissa ja kielsi katolilaisia kunnioittamasta enkeleitä yksityisesti kirkkojensa ulkopuolella. Raamatussa mainitsemattomien enkelien palvonta kiellettiin niin ikään pyhän paavi Sakariaksen aikaisessa synodissa vuonna 745 ja kirkolliskokouksissa 800- ja 1400-luvuilla. Vuonna 1950 paavi Pius XII toisti ensyklikassa Humani Generis, että katolilaiset saivat käyttää vain Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin nimiä.[5]
Katolinen maallikko Peter Paul perusti yhteisön St. Raphael’s Society Saksassa vuonna 1871 tarkoituksenaan neuvoa, suojella matkalla ja auttaa maastalähtijöitä näiden saapuessa valitsemaansa maahan.[6]