Sananlasku

Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa. Sananlasku on usein muodoltaan rytmikäs ja sisällöltään kuvaannollinen.^[1]

Valtaosa sananlaskujen luojista on tuntemattomia, koska sananlaskut edustavat kansanperinnettä. Sananlaskun vastine kirjallisuudessa on aforismi.

Sananlaskuissa korostetaan yleensä perinteisiä hyveitä, kuten oikeudenmukaisuutta, maltillisuutta, rehellisyyttä ja järkeä.

Tunnettuja sananlaskuja

• Aika parantaa haavat.
• Ei kahta ilman kolmatta.
• Ei luutonta lihaa, ei päätöntä kalaa.^[1]
• Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
• Ei oppi ojaan kaada.
• Ei savua ilman tulta.
• Itku pitkästä ilosta.
• Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa.
• Kätketyllä kullalla ei ole hintaa.
• Ei auta itkut markkinoilla.
• Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
• Niin makaa kuin petaa.
• Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
• Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
• Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
• Oppia ikä kaikki.
• Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
• Rohkea rokan syö.
• Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
• Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
• Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
• Tyhjä säkki ei pystyssä pysy.
• Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
• Yksi mätä omena pilaa koko korin.

Katso myös

• Lentävä lause
• Aforismi
• Matti Kuusi