kuka

finština

výslovnost

• IPA: [ˈkukɑ],  kuka^{? • info}

dělení

• ku-ka

zájmeno

skloňování

Substantivum	singulár	plurál
nominativ	kuka	ketkä
genitiv	kenen	keiden keitten
akuzativ	kenet	ketkä
partitiv	ketä	keitä
essiv	kenenä	keinä
translativ	keneksi	keiksi
inessiv	kenessä	keissä
elativ	kenestä	keistä
illativ	keneen	keihin
adessiv	kenellä	keillä
ablativ	keneltä	keiltä
allativ	kenelle	keille
abessiv	kenettä	keittä
komitativ	—	—
instruktiv	—	—

význam

1. kdo

související

• kukaan, ei kukaan
• kukin
• kukaties