fiini

Finnish

Etymology

From Swedish fin (“fine”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfiːni/, [ˈfiːni]
• Rhymes: -iːni
• Syllabification^(key): fii‧ni
• Hyphenation^(key): fii‧ni

Adjective

fiini (comparative fiinimpi, superlative fiinein) (colloquial)

1. fine

Declension

Inflection of fiini (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		fiini	fiinit
genitive		fiinin	fiinien
partitive		fiiniä	fiinejä
illative		fiiniin	fiineihin
		singular	plural
nominative		fiini	fiinit
accusative	nom.	fiini	fiinit
	gen.	fiinin
genitive		fiinin	fiinien
partitive		fiiniä	fiinejä
inessive		fiinissä	fiineissä
elative		fiinistä	fiineistä
illative		fiiniin	fiineihin
adessive		fiinillä	fiineillä
ablative		fiiniltä	fiineiltä
allative		fiinille	fiineille
essive		fiininä	fiineinä
translative		fiiniksi	fiineiksi
abessive		fiinittä	fiineittä
instructive		—	fiinein
comitative		—	fiineine

Possessive forms of fiini (Kotus type 5/risti, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative fiinini fiinini accusative nom. fiinini fiinini gen. fiinini genitive fiinini fiinieni partitive fiiniäni fiinejäni inessive fiinissäni fiineissäni elative fiinistäni fiineistäni illative fiiniini fiineihini adessive fiinilläni fiineilläni ablative fiiniltäni fiineiltäni allative fiinilleni fiineilleni essive fiininäni fiineinäni translative fiinikseni fiineikseni abessive fiinittäni fiineittäni instructive — — comitative — fiineineni second-person singular possessor singular plural nominative fiinisi fiinisi accusative nom. fiinisi fiinisi gen. fiinisi genitive fiinisi fiiniesi partitive fiiniäsi fiinejäsi inessive fiinissäsi fiineissäsi elative fiinistäsi fiineistäsi illative fiiniisi fiineihisi adessive fiinilläsi fiineilläsi ablative fiiniltäsi fiineiltäsi allative fiinillesi fiineillesi essive fiininäsi fiineinäsi translative fiiniksesi fiineiksesi abessive fiinittäsi fiineittäsi instructive — — comitative — fiineinesi first-person plural possessor singular plural nominative fiinimme fiinimme accusative nom. fiinimme fiinimme gen. fiinimme genitive fiinimme fiiniemme partitive fiiniämme fiinejämme inessive fiinissämme fiineissämme elative fiinistämme fiineistämme illative fiiniimme fiineihimme adessive fiinillämme fiineillämme ablative fiiniltämme fiineiltämme allative fiinillemme fiineillemme essive fiininämme fiineinämme translative fiiniksemme fiineiksemme abessive fiinittämme fiineittämme instructive — — comitative — fiineinemme second-person plural possessor singular plural nominative fiininne fiininne accusative nom. fiininne fiininne gen. fiininne genitive fiininne fiinienne partitive fiiniänne fiinejänne inessive fiinissänne fiineissänne elative fiinistänne fiineistänne illative fiiniinne fiineihinne adessive fiinillänne fiineillänne ablative fiiniltänne fiineiltänne allative fiinillenne fiineillenne essive fiininänne fiineinänne translative fiiniksenne fiineiksenne abessive fiinittänne fiineittänne instructive — — comitative — fiineinenne third-person possessor singular plural nominative fiininsä fiininsä accusative nom. fiininsä fiininsä gen. fiininsä genitive fiininsä fiiniensä partitive fiiniään fiiniänsä fiinejään fiinejänsä inessive fiinissään fiinissänsä fiineissään fiineissänsä elative fiinistään fiinistänsä fiineistään fiineistänsä illative fiiniinsä fiineihinsä adessive fiinillään fiinillänsä fiineillään fiineillänsä ablative fiiniltään fiiniltänsä fiineiltään fiineiltänsä allative fiinilleen fiinillensä fiineilleen fiineillensä essive fiininään fiininänsä fiineinään fiineinänsä translative fiinikseen fiiniksensä fiineikseen fiineiksensä abessive fiinittään fiinittänsä fiineittään fiineittänsä instructive — — comitative — fiineineen fiineinensä

Derived terms

• fiinisti

Further reading

• “fiini”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Meänkieli

Etymology

Borrowed from Swedish fin and inherited from Finnish fiini.

Pronunciation

• IPA^(key): /fiːni/

Adjective

fiini (comparative fiinimpi, superlative fiiniin)

1. fine, nice, elegant, good