hangoitteleva

Finnish

Etymology

hangoitella +‎ -va

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑŋːoi̯tːeleʋɑ/, [ˈhɑ̝ŋːo̞i̯t̪̚ˌt̪e̞le̞ʋɑ̝]
• Rhymes: -eleʋɑ
• Syllabification^(key): han‧goit‧te‧le‧va
• Hyphenation^(key): han‧goit‧te‧le‧va

Adjective

hangoitteleva

1. resisting, uncooperative, recalcitrant

Declension

Inflection of hangoitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		hangoitteleva	hangoittelevat
genitive		hangoittelevan	hangoittelevien
partitive		hangoittelevaa	hangoittelevia
illative		hangoittelevaan	hangoitteleviin
		singular	plural
nominative		hangoitteleva	hangoittelevat
accusative	nom.	hangoitteleva	hangoittelevat
	gen.	hangoittelevan
genitive		hangoittelevan	hangoittelevien hangoittelevain rare
partitive		hangoittelevaa	hangoittelevia
inessive		hangoittelevassa	hangoittelevissa
elative		hangoittelevasta	hangoittelevista
illative		hangoittelevaan	hangoitteleviin
adessive		hangoittelevalla	hangoittelevilla
ablative		hangoittelevalta	hangoittelevilta
allative		hangoittelevalle	hangoitteleville
essive		hangoittelevana	hangoittelevina
translative		hangoittelevaksi	hangoitteleviksi
abessive		hangoittelevatta	hangoittelevitta
instructive		—	hangoittelevin
comitative		—	hangoittelevine

Possessive forms of hangoitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative hangoittelevani hangoittelevani accusative nom. hangoittelevani hangoittelevani gen. hangoittelevani genitive hangoittelevani hangoittelevieni hangoittelevaini rare partitive hangoittelevaani hangoitteleviani inessive hangoittelevassani hangoittelevissani elative hangoittelevastani hangoittelevistani illative hangoittelevaani hangoitteleviini adessive hangoittelevallani hangoittelevillani ablative hangoittelevaltani hangoitteleviltani allative hangoittelevalleni hangoittelevilleni essive hangoittelevanani hangoittelevinani translative hangoittelevakseni hangoittelevikseni abessive hangoittelevattani hangoittelevittani instructive — — comitative — hangoittelevineni second-person singular possessor singular plural nominative hangoittelevasi hangoittelevasi accusative nom. hangoittelevasi hangoittelevasi gen. hangoittelevasi genitive hangoittelevasi hangoitteleviesi hangoittelevaisi rare partitive hangoittelevaasi hangoitteleviasi inessive hangoittelevassasi hangoittelevissasi elative hangoittelevastasi hangoittelevistasi illative hangoittelevaasi hangoitteleviisi adessive hangoittelevallasi hangoittelevillasi ablative hangoittelevaltasi hangoitteleviltasi allative hangoittelevallesi hangoittelevillesi essive hangoittelevanasi hangoittelevinasi translative hangoittelevaksesi hangoitteleviksesi abessive hangoittelevattasi hangoittelevittasi instructive — — comitative — hangoittelevinesi first-person plural possessor singular plural nominative hangoittelevamme hangoittelevamme accusative nom. hangoittelevamme hangoittelevamme gen. hangoittelevamme genitive hangoittelevamme hangoitteleviemme hangoittelevaimme rare partitive hangoittelevaamme hangoitteleviamme inessive hangoittelevassamme hangoittelevissamme elative hangoittelevastamme hangoittelevistamme illative hangoittelevaamme hangoitteleviimme adessive hangoittelevallamme hangoittelevillamme ablative hangoittelevaltamme hangoitteleviltamme allative hangoittelevallemme hangoittelevillemme essive hangoittelevanamme hangoittelevinamme translative hangoittelevaksemme hangoitteleviksemme abessive hangoittelevattamme hangoittelevittamme instructive — — comitative — hangoittelevinemme second-person plural possessor singular plural nominative hangoittelevanne hangoittelevanne accusative nom. hangoittelevanne hangoittelevanne gen. hangoittelevanne genitive hangoittelevanne hangoittelevienne hangoittelevainne rare partitive hangoittelevaanne hangoittelevianne inessive hangoittelevassanne hangoittelevissanne elative hangoittelevastanne hangoittelevistanne illative hangoittelevaanne hangoitteleviinne adessive hangoittelevallanne hangoittelevillanne ablative hangoittelevaltanne hangoitteleviltanne allative hangoittelevallenne hangoittelevillenne essive hangoittelevananne hangoittelevinanne translative hangoittelevaksenne hangoitteleviksenne abessive hangoittelevattanne hangoittelevittanne instructive — — comitative — hangoittelevinenne third-person possessor singular plural nominative hangoittelevansa hangoittelevansa accusative nom. hangoittelevansa hangoittelevansa gen. hangoittelevansa genitive hangoittelevansa hangoitteleviensa hangoittelevainsa rare partitive hangoittelevaansa hangoitteleviaan hangoitteleviansa inessive hangoittelevassaan hangoittelevassansa hangoittelevissaan hangoittelevissansa elative hangoittelevastaan hangoittelevastansa hangoittelevistaan hangoittelevistansa illative hangoittelevaansa hangoitteleviinsa adessive hangoittelevallaan hangoittelevallansa hangoittelevillaan hangoittelevillansa ablative hangoittelevaltaan hangoittelevaltansa hangoitteleviltaan hangoitteleviltansa allative hangoittelevalleen hangoittelevallensa hangoittelevilleen hangoittelevillensa essive hangoittelevanaan hangoittelevanansa hangoittelevinaan hangoittelevinansa translative hangoittelevakseen hangoittelevaksensa hangoittelevikseen hangoitteleviksensa abessive hangoittelevattaan hangoittelevattansa hangoittelevittaan hangoittelevittansa instructive — — comitative — hangoittelevineen hangoittelevinensa

Derived terms

• hangoittelevasti

Participle

hangoitteleva

1. present active participle of hangoitella