koomakset

Ingrian

Etymology

From kooma (“godparent”) +‎ -kset.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoːmɑkset/, [ˈkoːməks̠e̞d]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkoːmɑkset/, [ˈko̝ːmɑkʃe̞d̥]
• Rhymes: -oːmɑkset
• Hyphenation: koo‧mak‧set

Noun

koomakset (plural only)

1. godparents and parents to each other
   • 1916, Volmari Porkka, quoting Oute loan kylästä, “1485. Soikkola, Tarinaisi. III 356 a.”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎, volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:

     Jott' on kuomakset kylässä, // Siarekset naapurissa.

     Because there are co-parents in the village, // Neighbouring sisters.

Declension

Declension of koomakset (type 2/petos, no gradation)
	singular	plural
nominative	—	koomakset
genitive	—	koomaksiin
partitive	—	koomaksia
illative	—	koomaksii
inessive	—	koomaksiis
elative	—	koomaksist
allative	—	koomaksille
adessive	—	koomaksiil
ablative	—	koomaksilt
translative	—	koomaksiks
essive	—	koomaksinna, koomaksiin
exessive1)	—	koomaksint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.