oppikoti

Ingrian

Etymology

From oppi (“school”) +‎ koti (“house”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈopːiˌkoti/, [ˈo̞pːĭˌko̞tʲiˑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈopːiˌkoti/, [ˈo̞pːiˌɡ̊o̞d̥iˑ]
• Rhymes: -oti
• Hyphenation: op‧pi‧ko‧ti

Noun

oppikoti

1. school building

Declension

Declension of oppikoti (type 5/vahti, t- gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	oppikoti	oppikoit
genitive	oppikoin	oppikottiin, oppikotiloin
partitive	oppikottia	oppikotija, oppikotiloja
illative	oppikottii	oppikottii, oppikotiloihe
inessive	oppikois	oppikotiis, oppikotilois
elative	oppikoist	oppikotiist, oppikotiloist
allative	oppikoille	oppikotiille, oppikotiloille
adessive	oppikoil	oppikotiil, oppikotiloil
ablative	oppikoilt	oppikotiilt, oppikotiloilt
translative	oppikoiks	oppikotiiks, oppikotiloiks
essive	oppikotinna, oppikottiin	oppikotiinna, oppikotiloinna, oppikottiin, oppikotiloin
exessive1)	oppikotint	oppikotiint, oppikotiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 365