rehellinen

Finnish

Etymology

reh(d)e- +‎ -llinen, perhaps with influence from rehevä. Related to Karelian rehellini.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrehelːinen/, [ˈre̞ɦe̞lˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): re‧hel‧li‧nen
• Hyphenation^(key): re‧hel‧li‧nen

Adjective

rehellinen (comparative rehellisempi, superlative rehellisin)

1. honest [with allative ‘to’; or with (partitive +) kohtaan ‘towards’]

Declension

Inflection of rehellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		rehellinen	rehelliset
genitive		rehellisen	rehellisten rehellisien
partitive		rehellistä	rehellisiä
illative		rehelliseen	rehellisiin
		singular	plural
nominative		rehellinen	rehelliset
accusative	nom.	rehellinen	rehelliset
	gen.	rehellisen
genitive		rehellisen	rehellisten rehellisien
partitive		rehellistä	rehellisiä
inessive		rehellisessä	rehellisissä
elative		rehellisestä	rehellisistä
illative		rehelliseen	rehellisiin
adessive		rehellisellä	rehellisillä
ablative		rehelliseltä	rehellisiltä
allative		rehelliselle	rehellisille
essive		rehellisenä	rehellisinä
translative		rehelliseksi	rehellisiksi
abessive		rehellisettä	rehellisittä
instructive		—	rehellisin
comitative		—	rehellisine

Possessive forms of rehellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative rehelliseni rehelliseni accusative nom. rehelliseni rehelliseni gen. rehelliseni genitive rehelliseni rehellisteni rehellisieni partitive rehellistäni rehellisiäni inessive rehellisessäni rehellisissäni elative rehellisestäni rehellisistäni illative rehelliseeni rehellisiini adessive rehelliselläni rehellisilläni ablative rehelliseltäni rehellisiltäni allative rehelliselleni rehellisilleni essive rehellisenäni rehellisinäni translative rehellisekseni rehellisikseni abessive rehellisettäni rehellisittäni instructive — — comitative — rehellisineni second-person singular possessor singular plural nominative rehellisesi rehellisesi accusative nom. rehellisesi rehellisesi gen. rehellisesi genitive rehellisesi rehellistesi rehellisiesi partitive rehellistäsi rehellisiäsi inessive rehellisessäsi rehellisissäsi elative rehellisestäsi rehellisistäsi illative rehelliseesi rehellisiisi adessive rehelliselläsi rehellisilläsi ablative rehelliseltäsi rehellisiltäsi allative rehellisellesi rehellisillesi essive rehellisenäsi rehellisinäsi translative rehelliseksesi rehellisiksesi abessive rehellisettäsi rehellisittäsi instructive — — comitative — rehellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative rehellisemme rehellisemme accusative nom. rehellisemme rehellisemme gen. rehellisemme genitive rehellisemme rehellistemme rehellisiemme partitive rehellistämme rehellisiämme inessive rehellisessämme rehellisissämme elative rehellisestämme rehellisistämme illative rehelliseemme rehellisiimme adessive rehellisellämme rehellisillämme ablative rehelliseltämme rehellisiltämme allative rehellisellemme rehellisillemme essive rehellisenämme rehellisinämme translative rehelliseksemme rehellisiksemme abessive rehellisettämme rehellisittämme instructive — — comitative — rehellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative rehellisenne rehellisenne accusative nom. rehellisenne rehellisenne gen. rehellisenne genitive rehellisenne rehellistenne rehellisienne partitive rehellistänne rehellisiänne inessive rehellisessänne rehellisissänne elative rehellisestänne rehellisistänne illative rehelliseenne rehellisiinne adessive rehellisellänne rehellisillänne ablative rehelliseltänne rehellisiltänne allative rehellisellenne rehellisillenne essive rehellisenänne rehellisinänne translative rehelliseksenne rehellisiksenne abessive rehellisettänne rehellisittänne instructive — — comitative — rehellisinenne third-person possessor singular plural nominative rehellisensä rehellisensä accusative nom. rehellisensä rehellisensä gen. rehellisensä genitive rehellisensä rehellistensä rehellisiensä partitive rehellistään rehellistänsä rehellisiään rehellisiänsä inessive rehellisessään rehellisessänsä rehellisissään rehellisissänsä elative rehellisestään rehellisestänsä rehellisistään rehellisistänsä illative rehelliseensä rehellisiinsä adessive rehellisellään rehellisellänsä rehellisillään rehellisillänsä ablative rehelliseltään rehelliseltänsä rehellisiltään rehellisiltänsä allative rehelliselleen rehellisellensä rehellisilleen rehellisillensä essive rehellisenään rehellisenänsä rehellisinään rehellisinänsä translative rehellisekseen rehelliseksensä rehellisikseen rehellisiksensä abessive rehellisettään rehellisettänsä rehellisittään rehellisittänsä instructive — — comitative — rehellisineen rehellisinensä

Derived terms

• rehellisesti
• rehellisyys

compounds

• epärehellinen

Further reading

• “rehellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023