sulauttaa

Finnish

Etymology

sulaa +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsulɑutːɑːˣ/, [ˈs̠ulɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): su‧la‧ut‧taa
• Hyphenation^(key): su‧la‧ut‧taa

Verb

sulauttaa

1. (transitive) to fuse (to melt together; to blend; to mix indistinguishably)
2. (transitive) to merge (to combine into a whole)
3. (computing) to embed
4. (transitive) to assimilate (to absorb a group of people into a community)

   Synonym: assimiloida

Conjugation

Inflection of sulauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulautan	en sulauta	1st sing.	olen sulauttanut	en ole sulauttanut
2nd sing.		sulautat	et sulauta	2nd sing.	olet sulauttanut	et ole sulauttanut
3rd sing.		sulauttaa	ei sulauta	3rd sing.	on sulauttanut	ei ole sulauttanut
1st plur.		sulautamme	emme sulauta	1st plur.	olemme sulauttaneet	emme ole sulauttaneet
2nd plur.		sulautatte	ette sulauta	2nd plur.	olette sulauttaneet	ette ole sulauttaneet
3rd plur.		sulauttavat	eivät sulauta	3rd plur.	ovat sulauttaneet	eivät ole sulauttaneet
passive		sulautetaan	ei sulauteta	passive	on sulautettu	ei ole sulautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulautin	en sulauttanut	1st sing.	olin sulauttanut	en ollut sulauttanut
2nd sing.		sulautit	et sulauttanut	2nd sing.	olit sulauttanut	et ollut sulauttanut
3rd sing.		sulautti	ei sulauttanut	3rd sing.	oli sulauttanut	ei ollut sulauttanut
1st plur.		sulautimme	emme sulauttaneet	1st plur.	olimme sulauttaneet	emme olleet sulauttaneet
2nd plur.		sulautitte	ette sulauttaneet	2nd plur.	olitte sulauttaneet	ette olleet sulauttaneet
3rd plur.		sulauttivat	eivät sulauttaneet	3rd plur.	olivat sulauttaneet	eivät olleet sulauttaneet
passive		sulautettiin	ei sulautettu	passive	oli sulautettu	ei ollut sulautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulauttaisin	en sulauttaisi	1st sing.	olisin sulauttanut	en olisi sulauttanut
2nd sing.		sulauttaisit	et sulauttaisi	2nd sing.	olisit sulauttanut	et olisi sulauttanut
3rd sing.		sulauttaisi	ei sulauttaisi	3rd sing.	olisi sulauttanut	ei olisi sulauttanut
1st plur.		sulauttaisimme	emme sulauttaisi	1st plur.	olisimme sulauttaneet	emme olisi sulauttaneet
2nd plur.		sulauttaisitte	ette sulauttaisi	2nd plur.	olisitte sulauttaneet	ette olisi sulauttaneet
3rd plur.		sulauttaisivat	eivät sulauttaisi	3rd plur.	olisivat sulauttaneet	eivät olisi sulauttaneet
passive		sulautettaisiin	ei sulautettaisi	passive	olisi sulautettu	ei olisi sulautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sulauta	älä sulauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sulauttakoon	älköön sulauttako	3rd sing.	olkoon sulauttanut	älköön olko sulauttanut
1st plur.		sulauttakaamme	älkäämme sulauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sulauttakaa	älkää sulauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sulauttakoot	älkööt sulauttako	3rd plur.	olkoot sulauttaneet	älkööt olko sulauttaneet
passive		sulautettakoon	älköön sulautettako	passive	olkoon sulautettu	älköön olko sulautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sulauttanen	en sulauttane	1st sing.	lienen sulauttanut	en liene sulauttanut
2nd sing.		sulauttanet	et sulauttane	2nd sing.	lienet sulauttanut	et liene sulauttanut
3rd sing.		sulauttanee	ei sulauttane	3rd sing.	lienee sulauttanut	ei liene sulauttanut
1st plur.		sulauttanemme	emme sulauttane	1st plur.	lienemme sulauttaneet	emme liene sulauttaneet
2nd plur.		sulauttanette	ette sulauttane	2nd plur.	lienette sulauttaneet	ette liene sulauttaneet
3rd plur.		sulauttanevat	eivät sulauttane	3rd plur.	lienevät sulauttaneet	eivät liene sulauttaneet
passive		sulautettaneen	ei sulautettane	passive	lienee sulautettu	ei liene sulautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sulauttaa		present	sulauttava	sulautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sulauttaakseni sulauttaaksemme 2nd sulauttaaksesi sulauttaaksenne 3rd sulauttaakseen sulauttaaksensa		past	sulauttanut	sulautettu
2nd	inessive2	sulauttaessa	sulautettaessa	agent4	sulauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sulauttaessani sulauttaessamme 2nd sulauttaessasi sulauttaessanne 3rd sulauttaessaan sulauttaessansa		negative	sulauttamaton
	instructive	sulauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form sulauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sulauttamassa	—
	elative	sulauttamasta	—
	illative	sulauttamaan	—
	adessive	sulauttamalla	—
	abessive	sulauttamatta	—
	instructive	sulauttaman	sulautettaman
4th3	verbal noun	sulauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sulauttamaisillani sulauttamaisillamme 2nd sulauttamaisillasi sulauttamaisillanne 3rd sulauttamaisillaan sulauttamaisillansa

Further reading

• “sulauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Anagrams

• suulaatta, tuulastaa