Ylikulma on useasta kylästä koostuva kulmakunta Perniössä, nykyisessä Salossa. Ylikulma sijaitsee Perniön itäosassa Asteljoen latvahaaroilla. Ylikulma on ollut ennen vireää seutua, mutta nykyään noin 200 asukkaan alueella ei juuri ole palveluita.

Tämä artikkeli käsittelee Perniön Ylikulmaa. Kuusjoen Ylikulmasta on eri artikkeli.
Pikafaktoja
Ylikulma
Thumb
Ylikulma

Koordinaatit: 60°14′18.1″N, 23°16′05.4″E

Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Salo
Entinen kunta Perniö
Hallinto
  Asutustyyppi kulmakunta
Väkiluku (2017) 202
Postinumero 25540 Knaapila[1]
Sulje











Maantiede

Ylikulmalla ei ole selkeitä rajoja. Kulmakunnan useat kylät muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Erveläntien ja Aaljoentien risteyksessä. Kulmakunnan halki virtaa Asteljoen latvahaara, josta käytetään sen ylijuoksulla nimitystä Aaljoki. Kulmakunta on lähinnä peltomaata asutuksen rajoittuessa useille pienille mäille. Suuri drumliinimuodostuma Kavanniemennummi kohoaa kulmakunnan itäosassa ja rajaa taakseen Naarjärven ja Pehkusuon. Naarjärven laskujoki Naarjärvenoja puhkaisee muodostuman ja laskee kulmakunnan alueella Aaljokeen.[2]

Knaapilan postinumeroalueella, joka vastaa suunnilleen Ylikulman aluetta, asuu 202 ihmistä (vuonna 2017).[3]

Kylät

Thumb
Perniön osuuskauppa, Ylikulma, 1959.

Ylikulman keskus on ollut Kakolan kylä, jossa kulmakunnan palvelut ovat myös sijainneet. Aivan Kakolassa vieressä ovat Haaroinen, Knaapila, Mussaari ja Öyrilä. Pohjoisempana sijaitsee Aaljoen kylä, lännempänä Suomenkylä ja etelämpänä Kontola. Öyrilä ja Mussaari sijaitsevat samalla kylämäellä Kakolan eteläpuolella. Knaapilan kylämäki on Kakolaan nähden Asteljoen vastarannalla. Knaapilaan kuuluu myös erillinen Meri-Knaapilan alue, joka sijaitsee Perniön kirkonkylästä lounaan suuntaan[4]. Haaroinen puolestaan on Kakolan pohjoispuolella Aaljoen ja Naarijärvenojan yhtymäkohdassa.

Historia

Ylikulman alueelta, etenkin Aaljoelta, on tehty kivi- ja pronssikautisia löytöjä. Alueen asutus on siirtynyt rautakaudella Perniönjoen laaksoon, eikä tuolta ajalta ole löytöjä. Vakituinen asutus on palannut Ylikulmalle vasta historiallisella ajalla.[5]

Ylikulman kylistä vanhin lienee Suomenkylä. Alue on kuulunut Perniön pitäjään, mutta liitetty Suomenkylää lukuun ottamatta Muurlan läänin veropitäjään 1500-luvulla, josta se on palannut Perniölle 1600-luvulla.[5] Mussaareen rakennettiin vuonna 1902 kansakoulu, joka lopetti toimintansa alakouluna vuonna 2012lähde?.

Palvelut

Palvelut ovat poistuneet Ylikulmalta, mutta kulmakunnassa on edelleen rukoushuone ja kylätalo Yhteistalo. Perniön Ylikulman kyläyhdistys ylläpitää kulmakunnassa kylätoimintaa.[6] Naarjärven rannalla on yleinen uimaranta.[7] Kulmakunnassa toimivat Ylikulman vesiosuuskunta ja Kaukolan-Tuohitun-Ylikulman jätevesiosuuskunta, jotka ylläpitävät alueen vesi- ja jätevesijärjestelmiä.[8]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.