Adonis
From Wikipedia, the free encyclopedia
Adonis (m.kreik. Ἄδωνις, Adōnis) oli kreikkalaisessa mytologiassa luonnon vuosittaista elpymistä ja lakastumista kuvaava haltia, joka tavallisesti ajateltiin ihanaksi, Afroditen hehkuvasti rakastamaksi, aikaisin kuolleeksi nuorukaiseksi.[1]
Adonis syntyi Kinyraan ja hänen tyttärensä Myrrhan insestisestä liitosta. Kinyraan äiti oli Pafos, Pygmalionin ja norsunluupatsaasta eläväksi puolisoksi muuntuneen patsaspuolison tytär. Adonis oli intohimoinen metsästäjä, mikä koitui hänen kohtalokseen, sillä hän haavoitti villisikaa, joka myöhemmin puri hänet kuoliaaksi. Villisika oli Ares-jumala eläimeksi muuttuneena. Kuvaannollisesti ”adonis” tarkoittaa kaunista nuorukaista, naisten hurmaajaa.[1]
Adonis on alkujaan itämainen jumala, joka symboloi auringon hehkun vaikutusta kasvillisuuteen ja nopeaa lakastumista (sumerilaisten Dumuz, arameassa Tammuz)[1]. Adonis-hahmo on kotoisin Syyrian–Foinikian alueelta, jossa oli uskomuksia kuolevista ja ylösnousevista jumalista ja vuosittain uudistuvan kasvun demonista. Nimi Adon tarkoitti herraa.[1] Adoniksen kunniaksi kreikkalaiset viettivät keskikesällä surujuhlaa nimeltä Adonia.